kierrätystä vai uudelleenkäyttöä?

kierrätys uudelleenkäyttö uusiokäyttö reuse recycle sanasto termit terminologia määritelmä

 

Törmään lähes päivittäin siihen, että medioissa ja keskusteluissa vilahtelevat kierrätykseen ja vihreämpään elämäntapaan liittyvät sanat ja termit väärissä paikoissa ja epäselvin viittauksin. Myönnän kyllä, että aihepiiri on sekava maallikolle ja kuluttajalle, koska he eivät ole alan ammattilaisia. Mutta yritysten, toimijoiden, median ja toimittajien kohdalla tämä harmittaa aika paljon, sillä ainakin heidän luulisi kiinnittävän termeihin ja niiden käyttöön erityistä huomiota.

Termien määritelmät ovat hieman riippuvaisia alasta ja asiayhteydestä, mutta mielipideasioita ne eivät ole. Tämä on hyvä muistaa varsinkin some-keskusteluissa, missä väärinymmärrysten ja turhan polemiikin välttämiseksi on erityisen tärkeää käyttää selkeää ja eriteltyä kieltä ja kirjoitusasua. Oli aihe mikä tahansa. Itse esimerkiksi vältän julkisissa keskusteluissa käyttämästä epämääräisiä sanoja, kuten se, tämä, tuo, jne. ja kirjoitan asiani käyttäen aihesanoja, ilman viittausta.

Kun eri termejä käytetään väärissä paikoissa tai epäselvin viittauksin, se sekoittaa keskustelijoita, lukijoita ja kuulijoita. Ei siis ihme, että moni maija- ja mattimeikäläinen on artikkeleita lukiessa, nettifoorumeilla, nettikaupoissa ja kotonaan kierrätyksen toteuttamisesta niin pihalla. Jos keskustelussa käytetyt termit ovat liian ympäripyöreitä ja abstrakteja, eivätkä keskustelijat osaa määritellä ja erotella niitä tarkasti, ei keskustelu johda sen suurempiin toimenpiteisiin tai vaikutuksiin.

Jos tykkäät käyttää digitaalisia vertaisverkostoja (esim. facebookin ryhmiä) tiedon hankkimiseen, suosittelen suhtautumaan siellä käytyyn keskusteluun aina varauksella, koska kirjoittajat eivät kiinnitä käyttämiinsä termeihin paljoa huomiota ja keskustelu on aika epämääräistä. Ihmiset tekevätkin tämän seurauksena kierrätyksen ja ekologisuuden nimissä asioita, minkä luulevat olevan hyväksi, vaikkei näin oikeasti ole, koska sanojen ja tekojen syy-seuraussuhde jää hämäräksi.

 

 

Ekologisesti ajattelevan ihmisen on hyvä opetella aihepiirin käsitteet ja termit ulkoa, jotta hänelle piirtyy tarkempi ja tiedostavampi kuva siitä, mitä tehdään ja miten. Onhan ruokakeskusteluissakin olennaista erottaa vegetaristit ja vegaanit toisistaan, sillä ne ovat täysin eri asioita.

Kokosin tähän postaukseen nyt muutamia termejä, mihin törmään usein keskusteluissa ja minkä määritteleminen tuntuu olevan monelle vaikeaa. Toivottavasti jaksatte lukea sen loppuun asti, tekstistä on sinulle apua ja hahmotatte sen avulla oikeat sanat ja käsitteet kertomaan paremmin ja tarkemmin siitä, mistä milloinkin oikeasti puhutaan. Vaikka itsekin kuvittelin osaavani määritellä kaikki tämän jutun termit, niin siellä tuli kyllä pari yllätystä. Erinomaista päivitystä siis minullekin.

 

Kierrätys-sanan käyttö vaatii, että ko. materiaali/aine on ollut jossain vaiheessa prosessia luokiteltuna jätteeksi.

 

kierrätys uudelleenkäyttö uusiokäyttö reuse recycle sanasto termit terminologia määritelmä

 

KIERRÄTYS (Engl. recycle). Kierrättämisessä ko. materiaalit hyödynnetään uudelleen raaka-aineena tai jätemateriaali palautetaan uudelleen käyttöön. Kierrätys-sanan käyttö siis vaatii, että ko. materiaali/aine on ollut jossain vaiheessa prosessia luokiteltuna “jätteeksi”. Kierrätyksen tavoite on vähentää neitseellisten raaka-aineiden ja energian tarvetta ja kulutusta. Kierrätyksestä luetaan pois jätteiden energiakäyttö eli energiapoltto, sillä siinä materiaali/jäte muuntuu energiaksi, eikä uudeksi raaka-aineeksi. Jätteiden energiakäyttö ei siis ole kierrätystä, vaan se on resurssien hyödyntämistä. Energiapoltosta syntyvä tuhka on ko. prosessin ainoa sivutuote, joka voidaan kierrättää.

Vaikka keräyspaperia hyödynnetään laajasti paperiteollisuuden raaka-aineena ja kerättyä jätemuovia muoviteollisuudessa, kaikkea paperi-, kartonki- ja muovijätettä ei kierrätetä. Vuonna 2015 paperi- ja kartonkijätteestä kierrätettiin 92% eli hyödynnettiin uusien tuotteiden raaka-aineena. Mutta 7% poltettiin energiaksi. Muoveista taas kierrätettiin vain 11%, sillä suurin osa, 88% niistä poltetaan energiaksi. Muovin jätekeräystapa ja sen pääteasema vaihtelee eri osissa maata, joten on tärkeää, että asukas selvittää miten muovin keräys toimii omalla asuinalueella. Kaiken muovin kierrätys ei edes ole kannattavaa.

Käsityön ystävien kannattaa pitää tämä mielessä, kun he hankkivat töihinsä materiaaleja ja tarvikkeita. Käsityö tai designtuote ei ole kierrättämistä, ellei työhön käytettävä materiaali ole ollut jätettä. Toivoisinkin, että kaikki kierrätysdesignin tekijöiksi itsensä lukevat käsityöläiset ja merkit erittelisivätkin tarkkaan nettisivuillaan ja nettikaupoissa, mikä osa heidän tuotteesta ja palvelusta on kierrättämistä ja mikä uudelleenkäyttöä.

Lähde: Tilastokeskus, Tilastokeskus Jätetilasto 2015Tekstiilikierrätyksen esiselvitys / HAMK,

 

Uudelleenkäyttöä on mm. vanhojen vaatteitten muokkaaminen ja käyttäminen materiaalina uusien vaatteitten tekemiseen. Mutta kaikki uudelleenkäyttö ei ole ekologista.

 

UUSIOKÄYTTÖ (Engl. recycle) tarkoittaa käytöstä poistetun aineen, esineen tai muun hyötyjätteen käyttämistä uudelleen. Kierrättäminen ja uusiokäyttö ovat siis synonyymejä. Materiaali on ollut jossain vaiheessa jätettä ja otettu uudelleen käyttöön. Tekstiilin osalta esim. jätetekstiilin kuituja on rikottu ja niistä valmistetaan erilaisia tuotteita kuin ne alkuperäisesti ovat olleet (esim. puhdistusliinoja tai seinäeristeitä). Lähde: LajitteluapuriTekstiilikierrätyksen esiselvitys / HAMK

 

kierrätys uudelleenkäyttö uusiokäyttö reuse recycle sanasto termit terminologia määritelmä

 

UUDELLEENKÄYTTÖ (Engl. reuse) on toiminto, jossa käytöstä poistettua tuotetta/materiaalia, sen osia tai komponentteja käytetään uudelleen joko samaan tai muuhun tarkoitukseen kuin alkuperäisesti. Mutta tuote ei ole ollut missään välissä jätettä. Yksinkertainen tapa toteuttaa tätä periaatetta on viedä käyttökelpoiset tavarat myyntiin kirpputorille tai lahjoittaa ne hyväntekeväisyysorganisaatioille, myydä niitä netissä tai antaa niitä tutuille, jolloin tuotteet löytävät uuden elämän kierrätyksen sijaan. Uudelleenkäyttöä on myös mm. vanhojen vaatteitten muokkaaminen ja käyttäminen materiaalina uusien vaatteitten tekemiseen.

EU:n määräämän jätehuollon etusijajärjestyksen (jätehierarkia) mukaan tavaroitten uudelleenkäyttö on tärkeämpää kuin jätteen kierrättäminen.  Uudelleenkäyttö on tietenkin myös osa ekologista elämäntapaa, koska sillä ehkäistään jätteen syntyä ja tarvetta uuden materiaalin käytölle ja hankinnalle.

Ei ole olemassa uudelleenkäyttöä, jossa tuotetta/materiaalia käytetään ensimmäistä kertaa. Tämän takia esim. tekstiileissä, käsitöissä ja askartelussa uudelleenkäytöksi ei voi kutsua projekteja tai tuotteita, joiden materiaalit ovat käyttämättömiä tai uutena ostettuja. Myös kirpputoreilta hankitut materiaalit ovat itse asiassa uudelleenkäyttöä, eivätkä kierrätystä, sillä ne eivät ole olleet jätettä ennen kirppikselle päätymistään. Lähde: LajitteluapuriMitä Tarkoittaa -sivusto.

Kaikki uudelleenkäyttö ei kuitenkaan ole valitettavasti ekologista, vaikka se onkin suosituksena jätehierarkiassa kierrätystä ennen. Uudelleenkäyttö on kestävällä pohjalla, jos kerätty materiaali, esim. tekstiili, kulkeutuu uudelleenkäyttöön ja myyntiin kotimaan sisällä tai edes Euroopassa. Näin uudelleenkäytettävillä tavaroilla on pienempi logistinen (ekologinen) jalanjälki ja ne on käsitelty ympäristölakeja noudattaen.

Kestämättömällä pohjalla olevaa uudelleenkäyttöä materiaalien liikkumisesta tulee siinä vaiheessa, kun ne myydään sellaisiin paikkoihin missä ne haittaavat paikallista kauppaa ja ympäristöä. Maailman Kuvalehti kirjoitti tästä juuri loistavan artikkelin.

 

 

Hankalia kierrätys-sanan käytön kannalta ovat erityisesti erilaiset tekstiilikeräyskampanjat, jossa vain osa kerätyistä vaatteista ja kodin tekstiileistä menee oikeasti kierrätykseen. Esimerkkeinä tästä ovat mm. i:CON tekemä vaatekeräys H&M-myymälöissä, Stockmannin yhteistyö Emmy.fi:n kanssa ja Sokoksen vaatekeräys. Nämä palvelut toimittavat kierrätykseen vain osan keräämistään tekstiileistä, koska kaikkea niistä ei pitäisikään kierrättää. Osa kerätystä massasta uudelleenkäytetään.

Myönnän, että uudelleenkäyttö ei sanana taivu puheessa niin kivasti kuin kierrätys terminä, mutta onhan sillä nyt väliä toimittaako ko. palvelu uudelleenkäyttöön 15% vai 85% kerätystä massasta. Näitä käsittelevät tahotkin ovat ihan eri. Kuten aiemmin totesin, uudelleenkäyttö on jätehierarkian ja jätteen ehkäisyn jälkeen yleensä parempi juttu kuin kierrätys! Toki sen tulee tapahtua lähellä ja kestävästi, jotta se on hyvä asia.

Emmy.fi:n toiminta esimerkiksi on melkein 100%:sti uudelleenkäyttöä, kun taas H&M ja Sokoksen vaatekeräykset vain arviolta n. 15% kestävää uudelleenkäyttöä, 50% kestämätöntä uudelleenkäyttöä ja vain 35% varsinaista kierrätystä. Mielestäni nämä prosentit pitäisi ilmoittaa jo palvelun kuvauksessa, kuinka paljon arvioidaan menevän kierrätettäväksi ja kuinka paljon uudelleenkäyttöön. Miten kuluttaja muuten osaa valita kaikista näistä palveluista juuri sen kanavan, joka sopii hänen arvomaailmaansa parhaiten?

 

 

KIERRÄTYSMATERIAALI (Engl. recycled material) on kierrätettyä materiaalia. Kierrätys-sanan käyttö vaatii, että ko. materiaali/aine on ollut jossain vaiheessa prosessia luokiteltuna “jätteeksi”. Jos materiaali on hankittu kirpputorilta tai jostain muualta käytettynä, on se uudelleenkäytettyä materiaalia.

 

KIERTOTALOUS (Engl. circular economy) pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Kiertotaloudeksi lasketaan kaikki muut raaka-aineitten ja jätteiden hyödyntämistavat paitsi kaatopaikkasijoitus. Eli sekä jätteen kierrätys että energiakäyttö ovat osa kiertotaloutta. Kiertotalous siis sisältää kierrätyksen, mutta on käsitteenä laajempi.

Kiertotalouden suurin arvopotentiaali ei ole materiaalivirroissa tai jätteessä. Niitä arvokkaampia hyödyntämistapoja ovat muun muasssa laitteiden huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus.  Lähtökohtana tulisikin olla arvon mahdollisimman tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy, ei siis jätteen määrällisesti mahdollisimman suuri hyödyntäminen raaka-aineena tai energiana.

Helpointa on tiivistää kiertotalous kolmeen R:ään, eli REPAIR REUSE RECYCLE. Tuossa järjestyksessä, sillä ne muodostavat kiertotalouden kokonaisuuden.

Lähde: Wikipedia,

 

Helpointa on tiivistää kiertotalous kolmeen R:ään, eli REPAIR REUSE RECYCLE. Tuossa järjestyksessä, sillä ne muodostavat kiertotalouden kokonaisuuden.

 

KIERRÄTYSSUUNNITTELIJA on henkilö, joka suunnittelee jätteen kierrättämistä. Minä esimerkiksi en ole sellainen, koska a) en ole valmistunut suunnittelijaksi (olen ompelija) ja b) suurin osa materiaaleista mitä käytän töihini, ovat uudelleenkäytettyjä, koska ne eivät ole jätettä. Olen siis virallisesti uudelleenkäyttöompelija, mutta koska kukaan ei tunnista sellaista ammattinimikettä, eikä sitä ole virallisesti olemassa, olen tituleerannut itseni trashionistaksi.

 

kierrätys uudelleenkäyttö uusiokäyttö reuse recycle sanasto termit terminologia määritelmä

 

Moni saattaa miettiä tämän jutun luettuaan, että mitä väliä sillä nyt on, sanotaanko jotain kierrätykseksi tai kierrätysmateriaaliksia, vaikka se olisikin vain uudelleenkäytettyä. Itse näen asian kahdella tavalla. Jos emme opettele käyttämään asioista niiden oikeita termejä, niin tulemme olemaan näistä asioista pihalla vielä pitkän aikaa. Nyansseilla on väliä, sillä edelleenkään vegetaristi ei ole sama asia kuin vegaani. Same same but different.

Kuvitellaan, että olisin tekijä tai firma, joka käyttäisi tuotteissaan kierrätysmateriaaleja (eli jätteestä tehtyä uutta materiaalia tai tuotteita). Ja törmäisin johonkin toiseen yritykseen, joka kertoisi sivuillaan myös käyttävänsä kierrätysmateriaaleja, mutta lähempää tarkasteltuani ne osoittautuisivatkin uudelleenkäytetyiksi materiaaleiksi. Kyllä minua harmittaisi. Miten kuluttaja tai asiakas ikinä oppii erittelemään nämä asiat ja ymmärtämään mikä niissä maksaa. Mitä, jos asiakkaani nimenomaan etsii jätteestä valmistettua kierrätystuotetta ja ostaakin tuon toisen firman tuotteen, koska luulee sen olevan kierrätetty, vaikka se on vain uudelleenkäytetty.

Mitä mieltä olet? Voisitko opetella käyttämään sanaa uudelleenkäyttö silloin kun kyse ei ole jätteestä?

 

EDIT*

Ymmärrän, että meillä toimii Suomessa mm. sellaisia tahoja kuten Pääkaupunkiseudun KIERRÄTYSkeskus, joiden tarkoitus on parantaa tavaroitten uudelleenkäyttöä jätehierarkian mukaisesti. Ideana ei ollut nihkeillä heille (tai muille vastaaville toimijoille) ko. termin käytöstä firmansa nimessä. MUTTA, toivoisin heidän ja kaikkien tämän alan toimijoitten olevan tarkkana mm. markkinoinnissa käyttämiensä termien kanssa. “Anna hyvän kiertää” on esim ihan ok slogan kirpparille. Mutta “95% tekstiileistä voidaan kierrättää..” mainoskampanjassa taas ei ole, ellei se pidä yrityksen toiminnan kannalta paikkaansa (Emmy.fin kohdalla kyllä, H&M:n kohdalla taas ei). Tarkoitukseni oli tällä postauksella osoittaa näiden termien käyttöä kaikille niille firmoille ja merkeille, jotka myyvät uudelleenkäytetyistä materiaaleista valmistettuja (design)tuotteita ja silti kutsuvat niitä kierrätysmateriaaleista valmistetuiksi. I hope you get the point.

 

 

Muuta lukemista aiheesta:

Mitä on tekstiilijäte?

Vaatelahjoitus kaatikselle

Kierrätystä vai dumppausta?

H&M is the Donal Trump of recycle week

Ekoturkis ja kierrätys

How nerds will save fashion – ioncell

kierrätys uudelleenkäyttö uusiokäyttö reuse recycle sanasto termit terminologia määritelmä

Share


8 responses to “kierrätystä vai uudelleenkäyttöä?”

  1. Hilla says:

    Valaisevaa. Kiitos tästä tietoiskusta!

  2. […] eettisiä, koska kuvauksessa ei puhuta etiikasta vaan ekologiasta. Olen aiemmin kirjoittanut jutun kierrätys ja uudelleenkäyttö-termeistä ja siitä miten niitä ei saisi sekoittaa. Kierrätys-sanan käyttö vaatii, että ko. materiaali/aine on ollut jossain vaiheessa prosessia […]

  3. […] Käytetyn tavaran ostaminen on aina ekologisesti kestävämpi vaihtoehto materiaalijalanjäljen osalta. Samalla se myös tukee kehitystä kohti kierto- ja hyvinvointitaloutta. Yksilötasolla myös säästät rahaa samalla kun teet merkittävän ympäristöteon. Sama pätee uudelleenkäytetyistä ja kierrätysmateriaaleista valmistettuihin tuotteisiin (jos näiden käsitteiden ero kiinnostaa suosittelen lukemaan Outi les Pyyn kirjoituksen aiheesta täältä). […]

  4. […] Outi Pyy on kertonut, milloin kyseessä on vaatteen uudelleenkäyttö ja milloin kierrätys. Uudelleenkäyttöä on siis […]

  5. Tuija says:

    Mutta mutta – kiprpulta ostettu on usein myyjälleen jätettä – se on yksi tapa päästä eroon jätteestä. Minä en jaksa myydä, joten laitan roskiin sellaista, joka voisi olla käyttökelpoista toiselle.

  6. Timo Alanko says:

    Lopussa olevan Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskusta koskevan huomautuksen yhteydessä on muistettava, että Kierrätyskeskus on saanut nimensä jo vuonna 1990, jolloin termistöä ei oltu vielä samaan tapaan määritelty kuin tänä päivänä. Kierrätyskeskuksessa tiedostetaan kierrätys-sanan oikea merkitys, ja yrityksen englanninkielisenä nimenä käytetäänkin “Helsinki Metropolitan Area Reuse Centre Ltd”.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *