mikromuovimuotia

Microplastics-collected-from-water-samples-in-Bristol-Channel-in-2010-©-Crown-copyright-2013-permission-granted-by-Thomas-Mae

Maapallon merillä ja vesistöillä on monta vihollista, joista muovi taitaa olla yleisin ja haitallisin. Olen kirjoittanut blogiini usein makean veden kulutuksesta ja siitä miten muotiteollisuus tuhoaa ja saastuttaa merkittävässä määrin makean veden vesistöjämme. Muotimaailman ja vaatehuollon uusin vitsaus on kuitenkin mikro- ja nanomuovit ja ne liittyvät veteen nekin. Havahduin tähän ekologisen vaatehuollon ongelmaan viime syksynä, kun törmäsin netissä useisiin kirjoituksiin aiheesta (Engl. microplastic pollution). Suomalainen media ei ole tästä uutisoinut vielä kovin monessa paikassa, joten päätin kirjoittaa aiheesta tänne. Mikromuovit tulivat jälleen esille keskusteluissani tällä viikolla, kun Stella kyseli minulta vinkkejä ekologisempaan pyykinpesuun.

Mikromuovit ovat pienenpieniä hiukkasia, joita irtoaa mm. keinokuituisista vaatteista, kun niitä pestään. Ne ovat kooltaan alle 1mm kokoisia partikkeleita ja silmin vaikeasti havaittavia kuidunpätkiä, joita valitettavasti jätevesipuhdistamomme eivät saa siivilöityä pesuvesien joukosta. Ne siis kulkeutuvat veden mukana takaisin luonnonkiertokulkuun (jokiin ja meriin) ja valitettavasti sitä kautta ruokalautasillemme. Ongelma on tiedetty maailmalla jo vuosia, mutta vasta vuonna 2013 näitä muoveja on löydetty myös makeista vesistöistä, eli joista ja järvistä (ko. tutkimukset voi ladata täältä ja täältä). Tämä taas kertoo siitä, etteivät nämä muovit ole peräisin isompien muoviroskien hajoamisesta pintevesistöissä, vaan ne ovat peräisin kuluttajien ja teollisuuden jätevesistä sellaisenaan. Mikromuovipartikkelit eivät siis kulkeudu valttämättä veden mukana mereen, vaan ne jäävät myös jokien pohjalle, missä niistä tulee myös makean veden eliöstön ja kasviston riesa. Mereen kulkeutuessa ne vajoavat pohjaan ja on vielä hyvin epäselvää mitä ne siellä tekevät ekosysteemille. Tutkimukset on vasta aloitettu. Muovihiukkasia on kuitenkin jo löydetty levien solurakenteista, mistä ne kulkeutuvat vaistämättä ravintoketjun kautta myös ihmisen ruokapöytään. On sanomattakin selvää, ettei kukaan meistä halua syödä muovilla maustettua kalaruokaa tai juoda vettä, jossa saattaa olla näitä pieniä partikkeleita. Se ei voi olla terveellistä, vaikkei heti tappaisikaan. Ylen uutisten ja WWF:n mukaan “muovi tai vaatekuitu itsessään ei ole myrkyllistä, vaan suurin ongelma pienhiukkasissa on se, että ne keräävät ja sitovat itseensä ympäristömyrkkyjä. Määrät ovat jopa miljoonakertaisia meriveteen verrattuna. Aluksi plankton syö muovia, sitten kala syö planktonin ja ihminen tai muu eläin kalan.” Piiri pieni pyörii.

microplastic

Mikromuoveja kulkeutuu vesistöihin monesta syystä. On arvioitu, että suurin lähde niille ovat tällä hetkellä kaikenlaiset kuorivat kosmetiikka- ja puhdistustuotteet ja niiden huuhteleminen alas viemäriin. Tällaisia ovat esimerkiksi kuorivat kasvonaamiot, valkaisevat hammastahnat ja kodin yleispuhdistusaineet yms. joiden vaikutus perustuu hankaaviin mikrorakeisiin. Joissakin mainoksissa voidaan asia paketoida mediaseksikkäästi “mikrokristalleiksi” tms. Esimerkiksi hammastahna on muutenkin mielenkiintoinen tuote siinä mielessä, että sitä käyttäessä pieniä määriä partikkeleita voi kulkeutua elimistöön jo käytettäessä tuotetta. Vaihdoin oman hammastahnani välittömästi luettuani em. artikkeleita. Kodin yleispuhdistusaineet minulla ovat olleet jo luonnonmukaiset vuosia. Näin jälkeenpäin ajateltunakin on käsittämätöntä, että suuhun laittetavassa kosmetiikkatuotteessa voi olla muovia mukana. Jätän lopun kosmetiikkakommentoinnin aihepiirin bloggaajille.

Micro plastic waste and lug worm, blow lug, lugworm

Vaikka kosmetiikkateollisuutta voi syyttää monesta, ainakin norjalaiset tutkijat ovat sitä mieltä, ettei syytä voi kumota täysin yhden teollisuuden alan niskaan. Kuluttaja voi vaikuttaa valinnoillaan aiheuttamiinsa päästöihin eli valitsemalla tiettyjä, mikrovuoveja sisältämättömiä tuotteita, mutta myös hoitamalla pyykkinsä oikein. Vaatteistamme kun irtoaa näitä kuituja joka pesussa, halusimme tai emme. Kotitalouksistamme (ainakin pk-seudulla) muodostuvat muovit poltetaan ensi vuodesta lähtien sekajätteen mukana jätteenpolttolaitoksissa, mutta viemäreihin päätyvistä muovipäästöistä olemme jokainen itse vastuussa. Jos vedenpuhdistamot eivät pysty suodattamaan mikromuoveja pois jätevesistä, ainoa keino ehkäistä niiden määrää vesistöissä ja vedeneliöissä, on vähentää niitä muodostavien tuotteitten käyttöä ja keinokuituisten vaatteitten konepesua. Jätteen ehkäisy on jätehierarkian ensimmäinen ja tärkein sääntö.

Tässä vaiheessa olen kovin onnellinen siitä, etten itse urheile kovinkaan paljoa. Minulla ei siis ole tai tule jokaviikkoista sporttipyykkiä, joka on useinmiten keinokuituista. Jos olen joskus salille eksynyt, hikoilen siellä enimmäkseen puuvillaisissa lökäreissä ja t-paidassa. Joskus päällä on ollut Stellalta perittyjä sporttivaatteita, mutta niitäkin olen vienyt ensin ulos tuulettumaan/kuivumaan ja konepessyt vasta parin käytön jälkeen. En ole kuollut ällötykseen tai saanut ystäviltä kommentteja, että haisen pahalle. Muut keinokuituiset arkivaatteet pesen vasta useiden käyttöjen jälkeen ja käytänkin niiden alla usein luonnonkuituisia aluspaitoja. Niitä kun voi pestä useammin. Lasken muutenkin kotitalouteni vedenkulutuksen tarkkaan. Pesen konepyykkiä vain n. yhden koneellisen viikossa, ja nekin koneelliset vain parin kolmen viikon välein. Näin saan koneet täyteen. Säilytän myös vaatteeni roikkuvana rekillä, joten ne tuulettuvat siinä melkein kuin itsestään.

Näitä vesi- ja muoviasioita kannattaa siis miettiä. Laiskuus osuu omaan nilkkaan viimeistään kaupan kalatiskillä. Palaan aiheeseen myöhemmin, kun olen lukenut siitä lisää.

SampleJar_manta21_microplastic_

Share


14 responses to “mikromuovimuotia”

  1. Ansku says:

    Tässäpä herättävä juttu heti aamusta. Näistä kuorinta-aineista minäkin olen lukenut ja pohdinkin vaihtamista luonnonmukaisempaan, mutta tää hammastahna ja vaatepuoli tuli uutena tietona. Kiitos. Saako udella mitä hammastahnaa käytät?

    http://www.peaceandstyle.fi

    • outilespyy says:

      Hammastahnoja testaan parhaillaan. Nyt on menossa tuubi Ruohonjuuresta ostettua Santen fluoritahnaa. Purskuttelen myös aamuin ja illoin suun kookosöljyllä, mikä desinfioi (luo bakteereille sopimattoman ympäristön) ja puhdistaa/valkaisee hampaita luonnollisesti (oil pulling). Kookosöljy jättää hampaisiin mukavan puhtaan tunnun vaikken ehtisi/muistaisi pestä nitä tahnalla joka päivä. 10 min purskuttelu myös tekee myvää leukalihaksille. :)

  2. Suvi Ranta says:

    Käytän hammpukuituisia vaatteita urheillessa. Imevät kosteutta ja hengittävät paremmin kuin puuvillaiset. Lisäksi hamppukuidun valmistaminen on todella ekologista ymmärtääkseni.

  3. […] ongelma vain usein on, että koska ne on valmistettu keinokuiduista, niistä irtoaa mikromuoveja pohjavesistöömme joka pesulla. Sieltä mikromuovit sitten päätyvät […]

  4. […] forces with marine pollution campaign group the Plastic Soup Foundation in an effort to prevent microfibres creating plastic pollution in the world’s […]

  5. […] kun ne on tuotettu, joten olisi harmi kuluttaa ne loppuun ennätysajassa pesukoneen takia. Mikromuovit ovat taas ongelma pehmeäpintaisia ja tekstuurisia keinokuituja pestäessä, joten suosittelen kokeilemaan […]

  6. Iida says:

    Onko siis niin, että esimerkiksi polyesteristä lähtee mikromuovia ensimmäisillä konepesuilla? Onko ok ostaa keinokuitua käytettynä? Vai lähteekö mikromuovi liikkeelle aggressiivisessa konepesussa, käsipesussa ei niinkään?

    • outilespyy says:

      Käsittääkseni lähtee joka pesussa. Mutta huomattavasti enemmän fleecen kaltaisista paksuista ja tekstuurisista kankaista kuin ohuista ja tiiviskudoksisista.

  7. […] 30.4.2017 pyykki on muutakin kuin lämpötila, 6.11.2016 tahranpoisto 2.0, 7.6.2015 mikromuovimuotia, 9.3.2015 farkkujen pesuohjeet, […]

  8. […] 30.4.2017 pyykki on muutakin kuin lämpötila, 6.11.2016 tahranpoisto 2.0, 7.6.2015 mikromuovimuotia, 9.3.2015 farkkujen pesuohjeet, […]

  9. […] 30.4.2017 pyykki on muutakin kuin lämpötila, 6.11.2016 tahranpoisto 2.0, 7.6.2015 mikromuovimuotia, 9.3.2015 farkkujen pesuohjeet, […]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *