Mitä vanhat farkut maksavat?

Harmittaa joka kerta kun kuulen asiakkaitten kommentoivan kirpparilla sitä, että (80´s ja 90´s) farkut on KALLIIT, kun ne maksaa jotain 16€. Niiden oikea arvo on aiiiika paljon enemmän. Kuluttajan muisti on lyhyt ja nykypäivän kaksikymppiset eivät olleet silloin edes syntyneet. Myös heitä vanhempien käsitys tekstiilien hinnoista on muuttunut valtavasti. Päätin siis kirjoittaa kokonaisen jutun käytettyjen vanhojen merkkifarkkujen arvosta ja niiden hintakehityksestä.

Niille, jotka eivät jaksa lukea koko juttua perusteluineen sanottakoon, että 70s, 80s ja 90´s farkkujen todellinen (laskennallinen) arvo, huomioonottaen sen, että tuote myydään käytettynä, on jotain 40€-85€:n kieppeillä, riippuen siis merkistä ja kunnosta. Jos siis löydät ne halvemmalla, sinulla kävi tuuri ja sait alennusta. Samaa logiikkaa voidaan soveltaa mielestäni kaikkiin second hand vaatteisiin, jotka ovat yli 20-vuotta vanhoja.

Toivon myös, että tämän postauksen kautta kuluttajat (sinä ja minä) ja varsinkin kirppareilla työskentelevät henkilöt arvostavat myymiään eli 20 vuotta vanhoja vaatteita enemmän ja hinnoittelevat ne hyvillä mielin huomattavasti korkeammalle kuin nykymuodin. Kaikki, mikä on valmistettu ennen milleniumia, on enemmän arvoa kuin nykyvaatteilla. Harmi, ettei vaatteissa ole merkitty valmistusvuotta. Se helpottaisi huomattavasti vaatteen iän määrittämistä, jos muodin eri tyylit, aikakaudet ja kuidut eivät ole hallussa.

Myydessä tuotetta, luonnollisesti myös sen kunto, harvinaisuus ja alueellinen kysyntä vaikuttavat myyntihinnan määrittelyyn. On selvää, että isommissa kaupungeissa vanhoille leviksille on enemmän kysyntää kuin pienemmillä paikkakunnilla, joten ne myös maksavat isoissa kaupungeissa enemmän. Eli esim. Seinäjoen kirppareitten hintoja on turha vertailla Helsingin keskustan hintoihin. Myös trendien keskittyminen vaikuttaa tähän. Veikkaan, että Seinäjoella on enemmän vanhoja merkkifarkkuja määrällisesti myynnissä suhteessa niitä fanittaviin tyyppeihin vs. Helsinki tai NYC. Toisaalta niitä aitoja vanhat leviksiä ja dieseleitä on kierrossa koko ajan vähemmän, eli niiden arvo nousee koko ajan vaikka uusien farkkujen hinta laskisi.

Olen huomannut matkustellessani, että varsinkin suurkaupungeissa (NYC, Hong Kong ja Berliini), vintagefarkkujen hinnat pyörivät edelleen 80€ kieppeillä alan liikkeissä ja saatavat olla jopa 250€, jos ne on korjattu ja paikattu (koska lisätyö ja nykypalkat). Nyt kun laskin farkkujen hinnan uudelleen suhteessa mediaanipalkkaan, olen sitä mieltä, että tämä on ihan oikein. Ne ovat sen arvoisia!

Kallis on täysin subjektiivinen käsite. Tuotteen laskennallinen arvo ei ole.

Tuotteen arvo ei ole sama asia kuin sen hinta. Arvo kattaa paljon muitakin määreitä kuin sen numeraalisen hinnan, esim. tuotteen harvinaisuus, kunto, käyttöikä, trendikkyys jne. Kallis on taas täysin subjektiivinen käsite, joka viittaa siihen mitä ko. henkilö arvostaa ja mihin hänellä on varaa, joten en edes ota sitä tässä huomioon. Tuotteen laskennallinen hinta taas ei ole subjektiivinen. Mutta koska ihmisillä tuntuu menevän nämä käsitteet usein sekaisin, päätin laskea vanhan farkun hinnan nykyrahassa.

Tein tämän epävirallisen ja täysin suuntaa-antavan selvityksen kysymällä mitä farkut maksoivat ennen markoissa, mikä oli vuoden 1975 mediaanivuosipalkka, kuinka paljon tuohon aikaan käytimme vuositasolla vaatteisiin ja tekstiileihin rahaa ja mitä se kaikki olisi suhteutettuna vuosien 2005 ja 2015 mediaanivuosipalkkoihin. Eli mitä ne farkut maksaisivat nykyään, jos emme olisi muuttaneet kulutustottumuksiamme ja halpamuoti ei olisi koskaan tapahtunut. Selvitys antaa viitteitä muutenkin siihen, miten suhtaudumme nykyään vaatteiden hintoihin ja millä tavalla kulutustottumuksemme ovat muuttuneet 40 vuodessa.

Käytettyjen levisten ja diiseleitten hinnat pitäisi olla jossain 40€ – 85€ kieppeillä jos niitä verrattaisiin nykytuloihimme.

Koska en löytänyt mistään tilastotietoa farkkujen hinnoista 80- ja 90-luvuilla, haastattelin erittäin luotettavaa tietolähdettä (eli Facebook-tuttujani) siitä mitä he muistavat, että farkut maksoivat meidän nuoruudessa. Pidän otantaa kuitenkin siinä mielessä luotettavana sillä mukana oli monta muodin ammattilaista, vanhoja OneWayn farkkumyyjiä ja entisiä farkku(tukku)myyjiä. Kommentoijat olivat silloin myös olleet teinejä, jotka silloin kinusivat vanhemmiltaan rahaa farkkuostoksiin tai saattoivat käyttää koko kesäduuninsa palkan niihin. Kommenttien perusteella tietyt merkit olivat silloin niin haluttuja ja arvostettuja, että niitä varten säästettiin kuukausia ja oltiin valmiita jopa tekemään lieviä rikoksia.

Kuten allaolevasta laskelmastani voi huomata, farkkujen markkahinnat eivät näytä juurikaan miltään muutettuina suoraan euroiksi. Mutta myös rahan arvo ja palkat olivat tuohon aikaan jotain aivan muuta euroissa kuin nykyään! Vuonna 1975 keskimääräinen vuosipalkka oli 5165€ euroiksi muutettuna. Vuonna 2005 se taas oli 21 890 € ja vuonna 2015 se oli 23 720 € (Lähde: Tilastokeskus). On siis täysin virheellistä ajatella että merkkivaatteet maksaisivat tämän perusteella jotenkin enemmän kuin ennen.

Alla olevasta taulukosta voi myös päätellä perheitten rahankulutuksen muutosta ja sitä, miten paljon asiat maksoivat ja paljon perheissä tienattiin suhteessa tämän päivän kk-palkkoihin. Kuten muistelinkin, niin vaatteet olivat suhteessa aika paljon kalliimpia kuin nykyään. Olihan niiden laatukin eri, eli sijoitus kannatti, sillä nuo farkut olivatkin sitten käytössä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Ihmiset myös odottivat niiden kestävän kauemmin käytössä, koska niihin satsattiin huomattavasti enemmän rahaa kuin nykyään.

Vuonna 1975 yhden Levi´s farkkuparin osuus olisi ollut sen ajan vuosituloista oli 1,3%(!!), kun taas vuonna 2015 se oli vain enää 0,46%. Tämä on ihan loogista, jos ajattelet kauan nykyvaatteet kestävä käytössä. Ja jos ne kuluvat sinulla nopeammin puhki, se kertoo vaan siitä miten paljon laatu on huonontunut ja miten paljon itse asiassa käytät niihin nykyään enemmän rahaa uutena ostettuna. Korjauttaminen on siis ihan hyvä sijoitus taloudellisesti niin ei tarvitse koko ajan ostaa uutta.

Yhdet 80-luvun levikset vastaavat siis kolmia nykypäivän leviksiä sen ajan hintansa puolesta.

Ajat ovat todellakin muuttuneet. Tilastokeskuksen vuoden 2006 hintatrendiselvityksen mukaan “vuonna 1975 perheeltä kului vuodessa vaate- ja jalkineostoksiin reilun puolentoista kuukauden nettopalkka. Tänään perhe selviää vaatetusmenoistaan vajaan kuukauden palkalla.” Käytimme siis 70-luvulla melkein kaksi kertaa niin paljon rahaa perheen tuloista vaatteisiin, kuin mitä nykyään. Tilastokeskuksen selvityksestä on jo yli 10 vuotta aikaa, ja palkat sen jälkeen nousseet hieman, mutta vaatteitten kulutushinnat laskeneet entisestään.

Vielä kun otetaan huomioon vaatteitten hintarakenteen muutos (halpatyövoiman aiheuttama vaatteitten hinnan radikaali laskeminen viimeisen 15 vuoden aikana), niin voimme päätellä, että vaikka nykyään käytämme vaatteisiin huomattavasti vähemmän rahaa (kk-palkasta prosentuaalisesti), saamme sillä kpl-määrällisesti ostettua niitä enemmän. Tämä johtuu siitä, että vaatteiden hinnat eivät ole nousseet samaa tahtia palkkojen ja muiden kulutustavaroitten hintojen kanssa. Päinvastoin, maksamme nykyään niistä vain viidenneksen siihen nähden mitä maksoimme niistä 80-luvun lopulla.

Puhutaanpa sitten vanhojen farkkujen arvosta. Koska nykyvaatteitten laatu on huonoa, ne eivät kestä läheskään yhtä kauan käytössä. Eli 90-luvun ja vanhemman tekstiilin käyttöikäennuste on huomattavasti enemmän kuin nykyisten halpavaatteitten. On siis erittäin hyvä sijoitus ostaa vanhempaa vaatetta, sillä se maksaa kirpparilla usein euromäräisesti vähemmän kuin uusi vastaava kaupassa, mutta kestää laatunsa puolesta kauemmin käytössä. “Köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa” sanonnalla viitataan juurikin tähän. Se olisi sekä taloudellisesti järkevää että myös ekologisempaa tehdä tekstiiliostoja harkitummin ja panostaa laatuun.

Yleensä on sopivaa pyytää käytetystä, mutta hyväkuntoisesta vaatteesta n. 20-30% siitä, mitä se on maksanut kaupassa uutena. Tämä prosentti toimii kuitenkin vain uudempiin alle 10 vuotta vanhoihin tekstiileihin, eikä todellakaan enää yli 20 vuotta vanhoihin, sillä rahan arvo ja ltuotteen laatu on muuttunut tänä aikana merkittävästi. Siksi farkun hinnan vertaaminen vuoden mediaanituloihin on mielestäni luotettavampi ja oikeampi vertaus kertomaan sen todellisesta arvosta.

Vai mitä mieltä olet? Kauan sinä kinusit skidinä niitä 501ä vanhemmiltasi? Vai säästitkö niihin kuukausia? Kauan ne kestivät sinulla käytössä?

Koska tutkimusmetodini eivät tässä keississä täysin olleet vedenpitävät, ja sinusta tuntuu että sinulla olisi siihen jotain parempaa ja tarkempaa tietoa, kommenttiloota on aina auki. Korjaan mielelläni ksäityksiäni asioista ja blogipostauksieni päätelmiä, jos siihen on tarvetta. Varsinkin linkit erilaisiin virallisiin tutkimuksiin ja raportteihin ovat aina tervetulleita!

P.S. Tämän postauksen kirjoittamiseen kului n. 10h.

Share


11 responses to “Mitä vanhat farkut maksavat?”

  1. Kaisa says:

    Äiti osti mulle ekat uutena saamani levikset (malli 555 <3 ) keväällä -98 Joensuun Anttilasta. Farkut maksoivat 595mk. Vuosien mittaan käytin ja paikkasin ahkerasti. Tein niistä shortsit pari vuotta sitten, ja edelleen toimii :) ! Kangas lahkeissa oli haalistunutta mutta edelleen jämäkkää farkkua, ja yritän keksiä optimaalisen käyttötarkoituksen laadukkaalle farkkukankaalle.

    • outilespyy says:

      Anttilan ALLEY oli todella magee paikka. Aika monet trendivaatteet tuli hankittua sieltä, koska H&M ei ollut vielä avannut Suomeen ja OneWayn vaatteet olivat liian kalliita :D

  2. Marika says:

    Terkkuja Amsterdamista! Vintage 501 farkut maksaa 30-35€ riippuen kunnosta. Hyvä kirjoitus. ☺️

  3. Kaisu says:

    Mä en ikinä saanut niitä viisnollaykkösiä. Itseasiassa ostin ekan parini nyt vasta yli 20 vuotta myöhemmin 2nd Hand liikkeestä ja sieltä Seinäjoelta.

    Hyvä kirjoitus!

    • outilespyy says:

      Kävin itse Seinäjoella luennoimassa joitakin vuosia sitten. Meinasin lentää perseelleni kun tajusin, että Seinäjoen Fidalla myytiin leviksiä alle kympillä. Taisin silloin roudata niitä muutamat sielä kotiin :D

  4. Liisa says:

    Hmm, ei. Vanhat farkut maksavat tasan sen verran, mitä kuluttaja on niistä kulloinkin valmis maksamaan. ”Vintagen” käsite ei itsessään tee vaatteesta yhtään sen arvokkaampaa – päin vastoin, yleensä kulutustavaran hinta laskee mitä vanhempi ja käytetympi se on – vaan vintage on muotiyhteisön luoma konstruktio siitä, että vanhalla muodilla voisi olla jotakin lisäarvoa. Mikäli ”vintagefarkut” eivät mene kaupaksi 30 eurolla, on myyjän hyväksyttävä, että hinta on liian korkea kohdekuluttajayleisölle, jolle vintageleima ei merkitse niin paljoa. Olivat leviksesi miten ”muodikkaat” tahansa, ne ovat loppujen lopuksi vain kangasta. Puuvillakangas oli halpaa jo kasarilla eikä työkään ollut niin kallista. Otitko laskuissasi huomioon inflaation?

    Mielestäni maailmassa, jossa vaatteita on ihmismäärään nähden monin verroin liikaa ja pikamuoti on valtava ongelma, on ongelmallista perustella sitä, miksi jonkin käytetyn tuotteen tulisi olla kalliimpi. Etenkin, kun kyseessä on tilanne, jossa ei korkeammalla hinnalla tavoitella parempia työoloja farkkujen tekijöille tai vaikka ekologisesti vastuullisempaa tuottamista, vaan ainoastaan lisää euroja yksityishenkilönä toimivan myyjä taskun pohjalle.

  5. Laura says:

    Olipa silmiä avaava kirjoitus. Kiitos jälleen, Outi. Teet tärkeää työtä. Olen oppinut niin paljon sulta. Eniten ajatusmaailma on muuttunut vaatteiden suhteen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *