Rottaa italialaisittain

Kuva: Ecouterre

Kuva: Ecouterre

Tulikin tässä mieleeni eräs vitsi, jolle nauran joka kerta. Mitä yhteistä on lotalla ja jäniksellä? ..

No ne on molemmat jylsijöitä. Ahahahahaha!!

Päivän uusin kuituskandaali löytyi Huffington Postin sivuilta, jossa kerrottiin Italiasta löytyneen useita vaatteita valmistaneita ja kiinalaisten pyörittämiä sweatshoppeja, jotka valmistivat piraattituotteita (vaatteita) mm. rotankarvoista. Mä en tiedä näettekö sen miksi mua naurattaa tämä niin paljon. Selvennän.

Koska piraattituotteet. Ne ovat kuin suklaarasia. Ikinä et tiedä mitä saat. Mielenkiintoista tässä uutisessa on vaan musta se, että tän tyyppiset rotta-uutiset tehoaa ja ohjaa kuluttajan toimintaa voimakkaammin kuin se, että piraattituotteitten valmistukseen liittyy kiristystä, hikipajoja ja ihmiskauppaa yms. ihmisoikeusrikkomuksia, eettisiä kysymyksiä ja järjestäytynyttärikollisuutta. Ihminen on jännä siinä, mikä loppujelopuksi vetoaa oikeudentajuumme.

Koska harmistuneet turistit. Eniten naurattaa (rehellistä ja raakaa vahingoiloa) tässä nyt ne turistit ja paikalliset, jotka nyt kauhistelee leuka vääränä sitä, että heidän 20 euron “designer” villapaita tai shaali ei ehkä olekkaan aitoa karvaa vaan jotain viemärijyrsijää. Ahhahahahaha!!! Sitä saa mistä maksaa murut. You pay with peanuts, you get to work with monkeys. Jättäkää nyt suosiolla ne piraatit ostamatta. Jos lomamatkalla eteen sattuu superhalpoja ja houkuttelevia designertuotteita, kysykää onko ne aitoja ja tarkistakaa aitous tuntomerkeistä. Netistä löytää paljon keskustelupalstoja ja vinkkilistoja siitä miten tunnistaa aidon designertuotteen riippuen merkistä. Halpaa designertuotetta ei ole olemassakaan, varsinkin jos se myydään kaupassa tai kadulla. Dieselin kamoissa oli esimerkiksi aina tuotelappuun sisäänkudottu pieni hologramminauha, jossa luki DIESELDIESELDIESEL. Sen näki kun tarkasti katsoi. Piraattivalmistajilla ei ole näihin varaa. Muistan vieläkin erään Kreikanmatkan Santorinille, jossa kävin jututtamassa vaateliikkeen pitäjää. Huomasin, että hän myi liikkeessään aitoa Dieseliä ja oli pakko kommentoida että kiva kun näitäkin myymälöitä vielä löytyy. Kaupan omistaja kertoi turisteista, jotka ensin ostavat kadulta feikkituotteen ja sitten tulevat kauppaan päivittelemään sitä että onpas täällä kallista. … Ne tuotteet olivat myynnissä ko. kaupassa about puoleen hintaan alkuperäisestä, koska olivat edellisten sesonkinen tuotteita. Tarjosin hänelle kahvit, koska tiesin miten turhauttavaa tämän tyyppisen kommentoinnin täytyy olla.

Päivän rottauutisessa pääpaino ei tietenkään ole se sama kuin taannoisessa pupu-uutisessa, että millähän tavalla karva on irroitettu eläimestä (eettistä? I think not) vaan se että se on rottaa. Niin… Rotta ja kani on molemmat jyrsijöitä. Toisella ei vaan oo niin söpö ja pörröinen maine, mutta ne ovat kovin älykkäitä ja tuntevia eläimiä. Kysy keneltä tahansa rotanomistajalta. Mitä eroa sillä on onko loppujenlopuksi, onko villapaita alpakkaa, kania vai rottaa ja onko lautasella sikaa vai koiraa, jos kerta kuidun eettisyys ei kiinnosta? Kiinalaiset eivät käsittääkseni näe eläimellä mitään eroa, enkä suoraan sanoen minäkään. Tai ainakin minun on vaikea perustella miksi sillä olisi jotain eroa. Syönhän itsekin jänistä (riistaa) vaikka kotonani loikkii 6 kiloinen belgianjätti. Minua kiinnostaa enimmäkseen se, miten villapaitaani päätyneestä eläimestä on pidetty huolta ja miten se on keritty/nypitty. Siksi riista menee, mutta teollisesti tuotettu ei.

Perjantaita kohden, murut. Olen lauantaina 8.2. Tampereella Vapriikissa luennoimassa Fintage-tapahtumassa kierrätysmuodista aiheena: Laadukasta vintagemuotia kirppareilta käyttöön. Luento alkaa klo 16. Tulkaa moikkaan. Voin signeerata samalla Trashion-kirjasi jos otat sen mukaasi. Tai voit ostaa kirjan paikan päältä.

Share



4 responses to “Rottaa italialaisittain”

  1. Anna Gramm says:

    Minulla kyllä ihan rehellisesti kävi mielessä jo ennen tämän tekstin lukemista, että miten ihmeessä rotan karvasta saa aikaan lankaa, ja että miten materiaali kerätään. :D Tästähän voisi joku pienempi vaatemerkki tehdä jopa vetonaulan, eettisiä rotankarvavaatteita niille, jotka kaipavat vähän edgyä luksusta elämään!

  2. Liikaa kaikkea says:

    Rotta, pupu ja ihminen. Ihmettelen, miten se pupujen kaltoinkohtelu saa ihmiset barrikadeille, mutta se, että farkut tappavat ihmisiä, on aivan yhdentekevää… Ihmiset ei vaan oo niin söpöjä?

  3. Hei, tosi hyvä postaus taas. Minusta on hyvä, että herättelet kuluttajia miettimään tuotteen eettisyyttä, tarkoitan sekä ihmisten, eläinten että ympäristön kohtelua. MInä luulen, että osa kuluttajista ei todellakaan tiedä, miten ja missä oloissa joku tuote tuotetaan, osaa ei kiinnosta ja osaa kiinnostaa vain hinta. Olen 18-vuotiaan tytön äiti, ja kotona toitotan eettisestä ja vastuullisesta kuluttamisesta. Monet nuoret tietävät tuon lapsityövoima-jutun, mutta ei sitten vaikka sitä tappajafarkku-juttua. Sitten jotkut minun ikäiset (50+) eivät välttämättä edes välitä.Tai tärkeää on se merkki:YSl, Chanel, jne. Joillekin sana vaate tai vaateteollisuus on sama kuin muoti tai pinnallisuus ja sen takia eivät jaksa olla kiinnostuneita vaatteiden eettisyydestä tai ympäristövaikutuksesta. Luulen, että suurin ongelma on se asenne ylipäätään. Uskon siihen, että tähänkin tulee vielä muutos: olen elänyt 80-luvulla opiskelijana sen ajan, kun alettiin puhua yhä enemmän kierrätyksestä, jätteistä, tuli kierrätyskeskukset jne. ja se oli pienen piirin juttu ainakin Itä-Suomessa; nythän tämä kierrätys, jätteen lajittelu jne. on ihan arkipäivää.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *