tämä ei ole sponsoroitu blogipostaus

chanel-paper-bag

Ai luaja. Koko viime viikko on käyty mediassa ja blogeissa vilkasta keskustelua suunnitteilla olevista bloggaajille suunatuista mainosohjeistuksista. Tilanne on nyt about tämä: Lukijoitten (eli kuluttajan) mielestä niitä pitäisi selkeyttää selkeästi selkeämmäksi (rakentavia kommentteja on kuitenkin tullut vasta kovin vähän että tarkalleen ottaen miten tämä mainonta pitäisi tehdä blogeissa näkyväksi), bloggaajien (kaikki blogin pitäjät näin epäkorrektisti niputettuna samaan jengiin) mielestä niitä ollaan leipomassa nyt aivan liian tiukoiksi ja hankaliksi, eikä mainostajat sano mitään julkisesti koska osa varmaan luulee ettei tuleva ohjeistus vaikuta heidän elämään ollenkaan. Mediaa kyllä kiinnostaa koska tutkittiin, että mm. jo pelkästään affiliate- eli kumppanuusmarkkinoinnissa pyörii Suomessa vuosittain n. 7 milj euroa. Ylen Uutisissa vilauteltiin viikko sitten muitakin isoja lukuja siitä miten 71% bloggaajista ansaitsi vuonna 2012 blogillaan (siis niistä 140:stä jotka vastasivat Manifeston ko. kyselyyn) ja heidän tulonsa voivat vaihdella muutamista satasista “helposti” jopa kymmeneen tuhanteen euroon. Jaa, että tuataa. Bloggaaminen kuulostaa melkein lottovoitolta.

Otetaanpa asia kerrallaan.

Ekana vaikkapa suurinta keskustelua aikaansaanut aihe eli rahalliset palkkiot. Jos yksi tai kaksi bloggaajaa yltää kymppitonnin kuukausiansioihin, niin lupaan ettei se ole tullut “helposti”. Muutenhan huomattavasti useampi bloggaaja tienaisi nelinumeroisia summia tai ainakin huomattavasti enemmän kuin nyt ja tekisi näkyvämmin isompia yhteistöitä eri brändien kanssa. Yhteistyökuviot vaativat paljon pitkäaikaista suunnittelua ja esivalmisteluja (=ilmaista työtä), varsinkin jos bloggaaja haluaa ettei hänen bloginsa ala näyttää yhdeltä suurelta mainoslehtiseltä. On totta että affi-linkkejä käyttämällä bloggaaja voi tienata enemmän kuin näytteisiin ja tuotesijoitteluun perustuvalla blogimainonnalla, mutta affilinkeissä on mielestäni se huono puoli että niitä liikaa käyttämmällä boggaajalta menee puolueettomuus ja maine. Mielestäni on nimittäin aika vaikeaa esiintyä lukijoilleen muodin riippumattomana asiantuntijana, jos blogin joka toinen postaus kertoo jonkun tietyn halpamuotia myyvän nettikaupan tuotteista. Tästäpä syystä ainakaan minun blogeissani ei provisioihin perustuvaa kumppanuusmarkkinointia tulla näkemään. Yhteenvetona siis, bloggaaminen ei ole mikään “helppo” ja tuottoisa harrastus tai ammatti. Sen eteen saa tehdä töitä ihan samalla tavalla kuin minkä tahansa muunkin palkan. Mielestäni lukijat unohtavat myös usein sen miten pieni markkina-alue Suomi on. Täällä ei ole kovin montaa megafirmaa joilla olisi edes budjetoituna suuria summia bloggaajayhteistöihin eikä suomalaisten bloggaajien lukijamäärillä niitä ihan heti kalastella ulkomailtakaan. Onhan tossa toi kielimuurikin. Eli on aika marginaalista tienata tällä alalla isoja summia Suomessa. Meitä kun on tuhansia jakamassa tuota miljoonapottia.

Ja sitten tästä bloggaajien mainonnasta ilmoitusvastarinnasta. YLE teki viime maanataina nettisivuilleen TV Uutisten lisäksi myös syväluotaavamman jutun siitä mistä ohjeistuksen osasta bloggaajat tarkalleen ottaen eivät pidä. Moni meistä on todella tyytyväinen, että ohjeistus on tulossa, koska se selkeyttäisi ja yhtenäistäisi asioita myös meidän päässämme. Mutta bloggaajan on myös otettava huomioon sellaisia asioita kuin blogin luettavuus ja ulkonäkö. Blogeista ei voi tulla röökiaskiin verratava varoituskolmioitten ja huutomerkkien alusta, sillä se ei palvelisi ketään. Kyllä, mainostus on merkittävä jollain tavalla, mutta se on tehtävä niin ettei se vaikuta blogin luettavuuteen ja ulkonäköön negatiivisesti. Juuri tästä syystä olemmekin nyt tekemässä ohjeistukseen vastinetta, jotta nämä seikat saadaan siinä korjattua. Mutta pitäkääpä silmänne auki myös ulkomaisissa muotiblogeissa liikuessanne. Olen nyt viime viikolla törmännyt useaan super-suosittuun blogiin jolla ei ole mitään mainintaa siitä että postaus sisältää mm. affi-linkkejä. Eli mielestäni olemme tekemässä nyt uranuurtavaa ja hyvin rehellistä esityötä täällä Suomessa. Olkaamme siitä ylpeitä.

Ja sitten ne mainostajat. Olen nyt viime kuukausien aikana ilokseni huomannut, että myös moni mainostaja haluaa merkitä yhteistyöt postauksiin selkeästi. Tämä on rehellistä kommunikointia myös heidän puoleltaan ja parantaa mielestäni brändin mainetta. Blogimainostus on kuitenkin Suomessa vielä verrattain uusi juttu ja siksi saammekin edelleen säännöllisesti muutamia yhteistyöpyyntöjä joissa pyydetään olemaan mainitsematta postauksen mainospuolta. Minä ja moni muu kyllä vastaa näihin aina takaisin että “tiedättekö että pyyntönne on piilomainontalain vastainen?”. Ehkä hekin oppivat pian.

Mutta kyllä tämä tästä. Olen kohtapuoliin uusimassa blogieni ulkonäköä ja meinaan ottaa niissä huomioon erilaisten mainostyyppien merkitsemisen. Mutta nättiä pitää olla, ennen kaikkea.

Hyvää maanantaita, murut.

P.S. Chanel ei ole sponsoroinut tätä postausta, eikä kuvan paperikassa ole edes aito Chanel.

Kuva: Secrets In My Shoes

Share


One response to “tämä ei ole sponsoroitu blogipostaus”

  1. […] bannereista ja sisältöyhteistöistä palkkaa, mutta niin sen mielestäni pitääkin olla, kun kyseessä on ammattini.  Kirjoitan edelleen kaikki postaukseni itse ja päätän, mitä sisältöyhteistöitä teen ja […]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *