Tulevaisuuden ostoskeskus

Jos saan suositella luettavaksi (tai kuunneltavaksi) teille yhden tänä vuonna julkaistun kirjan, se olisi Digitalisaatio – murroksen koko kuva (Jaakko Lindgren, Roope Mokka, Aleksi Neuvonen, Antti Toponen / Tammi). Kirjassa käydään läpi hyvin monia vanhoja tuttuja asioita, mitkä tulevat muuttumaan digitalisaation takia ja ansiosta, jotkut hyvin perusteellisesti. Kirjailijat ennustivat, että yksi näistä muuttuvista arkemme asioista on ostoskeskukset ja niiden käyttö.

Kauppa on tällä hetkellä suuressa murroksessa. Siksi ostoskeskuksen perinteinen malli kauppapaikkana, missä tuotteita tai palvelua myyvä yritys vuokraa keskukselta kallista liiketilaa, on mielestäni tullut tiensä päähän. Mikään tulevaisuudenskenaario ei enää tue sellaisten paikkojen olemassaoloa ja oikeutusta, josta vain haetaan lisää uutta tavaraa kotiin kasvavalla volyymillä ja kaikki myynti perustuu tarjouksiin, nopeampaan volyymiin ja alenevaan hintaan. Tämä kuvio ei ole toiminut enää moneen vuoteen ja Redin ja Niityn kannattavuusongelmat ovat mielestäni tästä selvä merkki.

Olen viime päivinä seurannut Pasilan uuden Triplan avajaishumua ja ihmettelen suuresti, miten tähän maahan muka mahtuu enää ainuttakaan kannattavaa uutta kuluttamisen vanhan ideologian mukaista ostoskeskusta. Triplan rakennuttajat eivät tunnu kantavan huolta huomisesta, ainakaan kaupan muuttumisen tai maailmanmenon osalta. Uusiin vuokralaisiin kuuluu mm. puolalaisen halpavaatevalmistaja LPP, jonka viiden eri pikamuotimerkin (Reserved, Mohito, House, Cropp, and Sinsay) vaateliikkeet avattiin uuteen ostoskeskukseen. LPP kehuu myyneensä vuonna 2017 yli 170 miljoonaa vaatetta ja tahkoneensa 1,7 miljardin liikevaihdon. En edes halua ajatella tuon tuotannon hiilijalanjälkeä, vesijalanjälkeä, ihmisoikeurikkomuksia tai luonnonvarojen tuhlausta. Oksettavaa. Mielestäni tämä maailma ei tarvitse enää ainuttakaan uutta halpavaatetta, sillä niiden hinta on liian korkea ihmiskunnan maksettavaksi. Meillä on jo työkalut tehdä kaikki paremmin, joten miksei niitä oleta käyttöön?

“Ihmettelen suuresti, miten tähän maahan muka mahtuu enää ainuttakaan kannattavaa uutta kuluttamisen vanhan ideologian mukaista ostoskeskusta.”

Miten olisi YIT, SRV, Skanska, Sponda, NCC, Lehto Group ja kumppanit? Ostoskeskuksen konsepti on keksittävä uudelleen, vastuulliselle ja kestävälle pohjalle. IL:n artikkelikyselyn mukaan vain 44% vastanneista oli innoissaan Triplan uusista halpavaateliikkeistä, mutta enemmistöä 56% ei voisi vähemmän kiinnostaa (ääniä yli 23 000). Tilojen vuokraaja ja rakennuttaja olisi siis voinut ainakin teoriassa harkita Triplan vuokralaisten painottamisen liiketoiminnan kestävämmälle puolelle, tai pyhittää koko Triplan konseptin kestävyydelle, sillä joka toinen kansalainen näyttää haluavan jotain muuta sisältöä elämäänsä kuin halvan kuluttamista.

Sanooko enää kukaan edes viettävänsä mielellään aikaa ostoskeskuksissa? Niissähän on liikaa ihmisiä, jonoja, ääntä, tavaraa ja ihan kaikkea. Missään ei saa vain olla, vaan kaikkialla sinulle yritetään myydä jotain. Niissähän on muutenkin ihan samat kaupat ja ravintolat kuin kaikissa muissakin ostoskeskusksissa, ja jopa samat tavarat, koska ketjuliikkeillä on samat kamat myynnissä kaikkialla (ja nettikaupassa) samaan aikaan. Ei kovinkaan inspiroiva ajatus. Ja sinun, eli kuluttajan, arvo mitataan siinä, kuinka paljon hänellä on ostovoimaa ja mihin hän sen aikoo käyttää.

HS: “Ostoskeskusten liiketilat ovat pääkaupunkiseudulla lähes kaksinkertaistumassa vuoteen 2030 mennessä.”

Ostoskeskusten liiketilat ovat pääkaupunkiseudulla lähes kaksinkertaistumassa vuoteen 2030 mennessä. Näin laski Aalto-yliopisto HS:lle vuonna 2018.” Kirjoitti HS. Ajatus on minusta kammottava. Mitenköhän esimerkiksi Helsingin kaupunki ja Espoo meinaavat sovittaa ilmastonmuutoksen vaatiman kulutuskäyttäytymisen muutoksen tarpeen kaupunkitilojen suunnittelussa? Yle raportoi elokuussa, että “Kaupan liitto ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta on hävinnyt yli viidennes vähittäiskaupoista, pahimmassa tapauksessa jopa 40 prosenttia. Suurin osa yrityskadosta tapahtuu erikoiskaupassa.” Vanhalla mallilla toimiminen on siis aikamoinen riski tämän tiedon valossa. “Kaupungistumisen myötä varsinkin erikoiskauppojen väheneminen taajamista ja pienemmistä kaupungeista jatkuu ja voimistuu ensi vuosikymmenellä. Seurauksena pienempien kaupunkien ja taajamien keskustat näivettyvät ja palvelut yksipuolistuvat. Kurjenojan mukaan kaupan alalla ei enää ole itsestään selvää, että liikevaihdon kasvu luo työtä.”

Arkisilla kulutustavaroilla on myös valtava piilohiilijalanjälki, joka ei näy sen maan tilastoissa, vaan tuotteen valmistajamaan tilastoissa. Perinteisten ostoskeskuksien suunnitteleminen tässä maailman ajassa ei ole siis kestävää, ellei tätä hiilijalanjälkeä ole huomioitu ostoskeskuksen vuokralaisten liiketoiminnassa. Nyt näin ei taida todellakaan olla? Itse uskon siihen, että ostoskeskuksen konsepti voitaisiin rakentaa kestävällekin tasolle, mutta se vaatisi aikamoisia prosessi- ja asennemuutoksia rakennuttajissa, julkisessa päätökseteossa ja tilojen omistajissa.

Ostoskeskukset rakennuksina voisi hyvin säilyttää, sillä varsinkin talviaikaan on kiva hengailla lämpimässä (helteellä viileässä) ja kulkea koko matka pysäkiltä tai parkkihallista sateensuojassa, mutta ostoskeskuksien palveluntarjonta ja yrittäjäkattaus pitäisi mielestäni käydä läpi ihan erilaisella seulalla kuin nyt ja kouluttaa tilojen suunnittelijat käsittelemään niitä ihan eri tyyppisinä tiloina kuin nyt. Seurattuani Redin ja Triplan uutisointia, täytyy sanoa että yllättyisin suuresti, jos YIT ja muut isot rakennuttajat olisivat selvittäneet sekuntiakaan kestävän ostoskeskuksen mahdollisuutta ja olemusta. Osaisiko arkkitehti edes suunnitella sellaista? Toivon todellakin, että rakennusfirmojen ja vuokratilafirmojen palaveripöydissä keskustellaan tänä päivänä jo ahkerasti kestävämmän ostoskeskuksen konseptista, sillä povaan sille menestystä tulevaisuudessa.

Ruotsissa tästä on jo saatu lupaavia tuloksia, kun Retunasta tuli alle kahdessa vuodessa itsensä kannatteleva kestävän liiketoiminnan keskus Tukholman laitamille. Retuna on tiettävästi tällä hetkellä maailman ainoa second hand -ostoskeskus ja saanut sen takia valtavasti huomiota maailmalla. Vaasaan rakennetaan parhaillaan Minimossen-nimistä kierrätysgalleriaa, joka avataan 5.11 Isolahdessa. Nettisivuilla ei sanottu, kuinka iso toiminnasta on tulossa, mutta odotan tätä joka tapauksessa innolla. Pääkaupunkiseudulle toivottavasti seuraava.

KUIN PIENI JA VASTUULLINEN KIERTOTALOUSKAUPUNKI

Helppo on kriitikon kritosoida, mutta millä minä sen ostoskeskuksen täyttäisin, jos saisin päättää? Parantaisin laatua ja lisäisin palveluiden määrää. Tarpeettoman romun määrää vähentäisin. Käytännössä katsoen koko ostoskeskuksen toimintakonsepti (liiketoimintamalli) pitäisi uudistaa vastaamaan kestävämmän maailman periaatteita ja edellytyksiä. Enkä nyt tarkoita todellakaan pelkästään sitä, että kahvilat olisivat pillittömiä vegaanimestoja ja kaikista kaupoista saisi vain paperipusseja ja luomupuuvillaa, koska niitähän on jo nähty, eikä sellainen toimi kaikille kuluttajille. Haluaisin, että kaikki ostoskeskuksen toimijat olisivat sitoutuneet noudattamaan kestävän elämäntavan keskeisiä arvoja ja toimintatapoja ja koko liiketoiminta olisi avointa ja suunniteltu niiden pohjalle. Oikeasti, eikä vain lehdistötiedotteissa. Vastuulliseen liiketoimintaan kuuluu jo pelkastään tekstiilialalla yli 40 erilaista tapaa tehdä liiketoimintaa, joten valinnanvaraa kyllä on. Täydellinen ei tarvitse olla, koska se on mahdotonta, mutta tavoitteet korkealle ja laajalla kattauksella.

Millainen ostoskeskuksen dynamiikka käytännössä olisi ja mitä siellä pitäisi voida tehdä? Minkälaisia palveluita haluaisin sinne? Miten kestävän kuluttamisen ja merkityksellisyyden tunteen saisi yhdistettyä toimivaksi ja kannattavaksi asiakaskokemukseksi? Vaikka digitaalisten palvelualustojen startup-pöhinä on edelleen hip ja in ja Slushissa kaikki toimivat netissä ilman kivijalkoja, näen silti osalle toimijoista tulevaisuuden retailissa. Second hand on esimerkiksi sellainen tavararyhmä, jonka näen pysyvän fyysisenä kauppatavarana, vaikka sitä myytäisiin samaan aikaan netissä. On olemassa edelleen iso kuluttajaryhmä, joka ostaa mieluummin tuotteensa oikeista kaupoista, sovitettuna, hyplättynä ja oikean ihmisen myymänä, koska se on taloudellisempaa ja ekologisempaa kuin puhelimella tehdyt heräteostokset. On myös ihmisiä, jotka haluavat maksaa palvelusta, koska se on kivaa ja luo niitä työpaikkoja.

“Mielestäni tämä maailma ei tarvitse enää ainuttakaan uutta halpavaatetta, sillä niiden hinta on liian korkea ihmiskunnan maksettavaksi.”

Vastaanväittäjät tietenkin argumentoivat, ettei tulevaisuuden ostoskeskukset pyöri pelkästään kirpputoreilla, eikä näin ole missään tapauksessa tarkoituskaan. Mutta tulevaisuuden ostoskeskuksien tulot voisivat koostua muistakin tulovirroista kuin pelkistä vuokratuloista. Kestävän ostoskeskuksen pitäisi mielestäni ottaa enemmän vastuuta toiminnastaan ja auttaa ja tukea kuluttajaa muuttamaan kulutustapaansa kestävämpään ja kohtuullisempaan suuntaan. Koska vastuullinen yritys on yhteiskunnallinen toimija. Oman näkemykseni mukaan myös kuluttajien enemmistöllä on hyvä tahtotila jo nyt, ja he kyllä alkavat kuluttaa enemmän, kohtuullisemmin ja vastuullisemmin, jos siihen annetaan mahdollisuus ja siitä tehdään uusi normaali helposti ja heille tutulla tavalla.

Näkisin, että tulevaisuuden ostoskeskuksessa tilan omistaja tarjoaa vuokralaisilleen muutakin kuin pelkän tilan. Vastuullisuus vaatii monipuolista ammattiosaamista ja sitä varten palkkaisin ostoskeskukselle oman vastuullisuustiimin. Näiden tehtävä olisi omilla aloillaan (ruoka, matkailu, tekstiilit, teknologia jne.) varmistaa, että talon yritykset tietävät vastuullisuudesta sen minkä heidän pitää ja he myös noudattavat näitä sovittuja arvoja. Vastuullisuustiimi hoitaisi myös ostoskeskuksen markkinoinnin, joten mainostamisessa ei enää nähtäisi enää tahatonta viherpesua. Koko talon kattava arvomaailma antaa ostoskeskuksen markkinoinnille myös vapautta olla kantaaottavampi ja tehdä esimerkiksi tämän kaltaisia ulostuloja, kuin mitä ruotsalainen Asket maalautti Södermalmille talon seinään H&M:ää vastapäätä. Kerrassaan loistava mainos.

Tiimi myös valvoisi, ettei yritysten valikoima muutu second handistä miksikään outlet-keskittymäksi tai käytetyn tavaran kaatopaikaksi. Uuden tavaran myyntiä rajoitettaisiin vuokrasopimukseen kirjoitetuilla kohdilla ja sitä rajattaisiin vain vastuullisesti tuotettuihin tuotteisiin ja palveluihin. Ostoskeskuksen vastuullisuushenkilöt myös ohjeistaisivat talon yrittäjiä kestävän liiketoiminnan toteuttamisessa. On kaikkien etu, että yrittäjä tulee toimeen, sillä uusien vuokralaisten etsiminen on talolle kallista ja tyhjät liiketilat ovat vielä kalliimpia. Tämä kuuluisi siis talon palveluun varmistamaan, että bisnes sujuu ja yrittäjät olisivat valmiit käymään tätä vuoropuhelua.

Tulevaisuuden ostoskeskus olisi kiertotalouden toimintakartta minikoossa. Ostoskeskuksessa olisi tavaran vastaanotto- ja sorttiasema, jonne asiakkaat voisivat tuoda vanhat tavaransa lajiteltuina uudelleenkäytettäväksi. Osa niistä päätyisi jälleenmyyntiin omassa ostoskeskuksessa, osa kierrätykseen teollisuudelle ja osa energiapolttoon. Osa myytävästä tavarasta saataisiin sisään ostoskeskuksen keskitettyjen sisäisten ostojen kautta. Ostajana toimisi talon oma väki eikä vuokralaisten ostaja, niin kuin perinteisellä puolella on totuttu. Osa myymälöitten ostoista tehtäisiin siis talon sisällä, joten yrittäjän aikaa jää enemmän itse myymiseen, asiakaspalveluun ja liiketoiminnan kehittämiseen, kun alihankintaa on kevennetty. Tämä mahdollistaisi myös pienemmille second hand toimijoille kannattavan alihankintakanavan ja mahdollisuuden erikoistua ostoskeskuksen kaltaisessa ympäristössä.

Talon eri yritykset tekisivät muutenkin yhteistyötä isompien alihankkijoiden suhteen ja talon vastuullisuustiimi auttaisi heitä sisäänostoverkostoissa. UFF, Fida ja SPR, Pääkaupunkiseidun Kierrätyskeskus, Emmy.fi, Rekki, Recci ja Tori.fi voisivat siis myydä omaa inventaariotaan eri ostoskeskuksen yrittäjille bulkkina (esivalikoituina tukkuerinä) sen sijaan, että perustaisivat jokainen omat erilliset second hand myymälänsä kilpailemaan keskenään. Näin ostoskeskukseen saataisiin useita tiettyyn palveluun tai tuotevalikoimaan erikoistuneita yrittäjiä, mutta ilman näiden keskinäistä kilpailuasetelmaa ja valikoiman profilointi olisi osittain talon ostajan hallinnassa. Tällä hetkellä esimerkiksi millään maassamme toimivalla käytettyjä tekstiilejä keräävällä hyväntekeväisyystaholla ei ole omia ostajia myymälöille, minkä takia suurin osa niistä näyttää siltä miltä ne nyt näyttävät ja monilla asiakkailla ei riitä aikaa tai kärsivällisyyttä tehdä niitä löytöjä.

Keskitettyjen sisäänostojen ja profiloitujen myymäläkonseptien ansiosta yksi liike voisi myydä esim. urheilutarvikkeita, yksi miesten vaatteita, yksi lastenvaatteita, toinen kenkiä, toinen XL-kokoja naisille, yksi kodintekstiilejä, yksi pelkkiä farkkuja ja sneakereitä, yksi vintage huonekaluja, toinen miesten pukuja, jne. jne. Kaikki käytettynä. Ostoskeskuksessa toimisi siis aika pitkälle ne samat kaupat kuin nytkin, mutta logistiikka niiden takana olisi täysin uudenlainen. Osa myymälöistä voisi olla perinteisiä tavarakauppoja, josta tuotteen saa heti mukaan ja osa showroom-tyyppisiä tilausmyymälöitä, joiden tuotteet menevät tilaukseen ja toimitukseen vasta kun ne on ostettu ja maksettu. Uuden tavaran myyjät ovat sallittuja vain, jos liiketoiminnassa toteutuu vastuullisuus usealla tasolla tyyliin Nudie tai Patagonia.

“Tarkoitus olisi muotoilla ostoskeskuksen tarjonnasta kestävyyden kämpgalleria.”

Tällaisen vetoavun ja erikoistumisen uskon kääntävän myytävän tavaran tulovirran ja asiakasvirrat ostoskeskuksen suuntaan vetäväksi imuksi, toisin kuin nykyisissä second hand liiketomintamalleissa, joissa sisään tulevan tavaran määrä ja laatu on lähinnä rasite (50% jätettä). Tarkoitus olisi muotoilla ostoskeskuksen tarjonnasta kestävyyden kämpgalleria jota asiakkaat ja ostosmatkailevat turistit tulisivat ihailemaan pidemmänkin matkan päästä ja mahdollisesti jopa yöpymään siellä. Sähköbusseilla, junalla tai metrolla tottakai, päästöttömästi. Kaikki parkkipaikat olisivat sähköautojen latauspisteitä ja yksi talon yrittäjistä hoitaisi ostetun tavaran, huonekalujen ja ruuan kotiinkuljetukset asiakkaille, jos heillä ei ole omaa autoa. Koko ostoskeskuksen energia saataisiin uusiutuvista lähteistä, mm. katon aurinkopaneeleista tai tuulivoimasta.

Vastuullisessa ostoskeskuksessa ei myöskään olisi mega-alepäiviä, jolloin eri toimijat eivät ole pakotettuja osallistumaan niihin pakollisilla ja kannattamattomilla alennuksilla tai muilla hulluillapäivillä. Alennuksia itse asiassa vältettäisiin myynnin edistäjänä, vaan tarkoitus on keskittyä hitaaseen kauppaan, uniikkiin valikoimaan, syvennettyyn palveluun ja kestävään laatuun. Käyntikokemus olisi aina ainutlaatuinen, koska painoarvo on merkityksellisyyden tunteen luomisella, palvelulla ja henkilökohtaisella kontaktilla, eikä pelkästään ostamalla lisää kamaa. Osta osta. Erilaisten toimijoiden ja sisäänostokanavien ansiosta talosta löytyisi monen kuluttaja- ja hintasegmentin tuotteita, jotta mahdollisimman laaja asiakaskunta tulee palveltua.

Tulevaisuuden ostoskeskuksen toimintamalli on aina uniikki, mutta painottuu kiertotalouteen. Tämän takia sen starttaavaan toimintaa voisi hakea EU-hankerahaa, jolloin talonsisäisten prosessien hiomiseen saisi parin vuoden siirtymäajan. Vuokralaiset kuratoidaan ja heillä on koeaika. Talo tarjoaa paljon, joten sen saavat vain ne, jotka sen ansaitsisivat. Kaupunki voisi hakea tai lobata ostoskeskuksen tietyille tuoteryhmille tai palvelutoiminnalle alennettua alvia, jolloin niiden avulla saataisiin tehtyä toiminnasta kannattavampaa ja sitä kautta lisätä ostoskeskukseen ja koko kaupunkiin lisää työpaikkoja (kannattavuuden parantamisella on yleensä työllistävä vaikutus). Ruotsissa on alennettu esimerkiksi korjauspalveluja tarjoavien yritysten alvia ja saatu tätä kautta positiivisia tuloksia näiden palveluiden kannattavuudesta ja suosiosta. Uusittuja prosesseja ja toimintakonsepteja tarvitaan kymmeniä, ja niitä varten valjastaisin Aalto-yliopiston ja muiden maamme huippukoulujen opiskelijat. Heidät on koulutettu ajattelemaan laatikon ulkopuolella ja käyttämään nykypäivän teknologiaa monipuolisesti. Olin itse viime vuonna tutoroimassa erästä Aalto-yliopiston muotoilun opiskelijoiden projektia ja olin erittäin positiivisesti yllättynyt ja otettu heidän taidoistaan ja kyvyistään.

KESTÄVÄN OSTOSKESKUKSEN TOIMIJAT OVAT KAIKKI VASTUULLISIA TOIMIJOITA

IL:n kyselyn mukaan yli puolet meistä olisi siis valmis luopumaan halpakaupoista ostoskeskuksista, ja olen todellakin sitä mieltä, että mielenkiintoisempiakin kestävällä pohjalla toimivia yrittäjiä kyllä Suomessa riittäisi. Lista tällaisista toimijoista muodostui aika helposti, ja olen varma, että te keksisitte sinne niitä vielä lisää. Listallani on nyt enimmäkseen vaatefirmoja, mutta haluaisin sinne ehdottomasti myös vastuullisia ruoka-alan toimijoita, ravintoloita, kahviloita, kampaamoja ja kaikkea muutakin palveluita ja yrityksiä mitä vanhanmallisessakin ostoskeskuksessa olisi, mutta paremmin tehtynä.

Nämä tahot haluaisin mukaan (ottakaa tyypit seurantaan): @uff_fi@kierratyskeskus@pelastusarmeija, @emmysecondhand@fidainternational@sprkontti, @tori_fi@purewaste, @varusteleka, @vestis.fi, @beyondretro, @marttailu, @vaaterekki, @vaatepuu, työkaluvuokraamo, @kinnunem, @hoochiemamajane, @mekkomania, @weecos, @wearnepra, @suutarimestari_ville@suutarituhattaituri, @globehope@loviacollection@nippanappa_leather, @artistiasu, @ivalo_official, H&M Conscious collection, @hyvinvoinnin.fi, @remakehelsinki, @vaatturiliikesauma, @hallaxhalla@alpaknitwear, @vimmacompany, @uhanadesign, @tamsilk@finlayson, @iljana.fi, sarjakuva- ja kirjadivarit, @iittala ja @arabiaofficial second hand, @fargovintagehelsinki, @Fasaaniantik, @fionatimanttimillinery, ekokukkakauppa, verhoiluliike, ekopesula ja itsepalvelupesula, ekokampaajia, käytettyjen valaisten ja elektroniikan myymälä + elektroniikan korjauspalvelu, käytettyjen tietokoneiden liike + korjauspalvelu, @itapsa, @swappiecom, Hopeinen Omena, Gigantti Outlet, @fonum_oy, @ruohonjuuri_oy, @ekokauppa_ekolo, @tuusulansporttidivari, @vahankaytetty.fi, Suomen polkupyöräkierrätys, IKEA Second Chance, ekosähköyhtiöt, hävikkiruokakauppa @wefoodsuomi, @punnitse_official, @bun2bunburgers, @ravintola_loop, @puhdistamo, @vrmatkalla, @HSL_HRT, @verstas247, kierrätyspokia myyvä optikko, mitä muita? Unohdinko jonkun? Jos unohdin, kommentoi se postaukseen ja lisään listalle.

Tottakai olisi mahtavaa saada samaan rakennukseen tai hyvin lähelle myös kirjasto, Kela, työkkäri ja muut kansan tarvitsemat julkiset palvelut. Ja punttisali, jonka spinning-huoneen energia ohjattaisiin ostoskeskuksen lämmittämiseen. Lämmityspyörien polkijat saa tulla treenaamaan ilmaiseksi tms. niin työttömilläkin olisi punttikseen varaa.

Ni tämmösiä fantasioin. Tällainen olisi ostoskeskus, jossa minä viettäisin mielelläni aikaa. Ja rahaa. Kuka lähtisi tätä olemassa olevista ostoskeskuksista tekemään ja missä kaupungissa? Tapiolan uusi kauppakeskus Ainoa, tai Turussa Skanssi? Entä mitä mieltä ovat kaupunkien päättäjät? Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Forssa, Järvenpää tai Riihimäki?

Share


13 responses to “Tulevaisuuden ostoskeskus”

  1. Maarit says:

    Hei!
    Siellä voisi olla myös vuokraamoja: retkivarusteita, ompelukoneita, työkaluja,..

  2. Aurora says:

    Tuosta H&m consciouksesta en oo samaa mieltä koska edelleen omistaja saa liikaa rahaa ja ompelijat ei pysty edes elättämään itseensä sillä rahalla minkä saa. Niin boikotoin ihan koko kauppaa.

    • outilespyy says:

      H&M:llä on paljon ongelmia ja he tekevät monia asioita aivan väärin ja olen niistä monesti kirjoittanutkin. He eivät olisi soittolistani enismmäiset nimet. Mutta minusta heidän läsnäolonsa Conscious collectionin puolesta olisi hyvä aloitus ja kannustus toimimaan fiksummin laajemmaltikin kuin vain tämän yhden pienen malliston osalta. H&M kaltaiset toimijat olisi siksi tärkeä pitää ainakin keskustelussa mukana, sillä heidän pienilläkin toimillaan on todella iso vaikutus alalla. Olen optimisti.

  3. Karkki says:

    Miksi ei suomalainen Vimma pääse listoille? Tai muita suomalaisia merkkejä Uhana, YoZen ym? Weecos toki myy ainakin Uhanaa.
    Iittala kuitenkin teettää Teema astioita jopa Thaimaassa asti.

  4. Karkki says:

    Jes, näin ajattelinkin. Kiitos vastauksestasi.
    Pidän tästä ajatuksesta.

  5. Emilia says:

    Nordic Designers’ Pop-up Shop – Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä useamman kuukauden auki oleva pop-up kauppa. Järjestetään vaihtelevasti eri ostoskeskuksien väliaikaisesti tyhjillään olevissa tiloissa.

    Merkit vaihtelevat ja tässä ostoskeskuksessa voisivat keskittyä ottamaan mukaan pienempiä brändejä, jotka hyödyntävät esim tekstiiliylijäämää.

    @ndpopupshop

  6. Anne says:

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta!

    Vastuullisiin vaatefirmoihin lisäisin vielä suomalaisen Népran (@wearnepra), jolta löytyy laadukkaita urheilu- ja vapaa-ajan vaatteita.

  7. Emilia says:

    Hei, tarkoitin tuossa vähän noita kaikkia, sori epäselvä ilmaus! Esimerkiksi Globe Hopella on ymmärtääkseni käytössä pre ja post consumer jätettä kumpaakin. Sanna Hopiavuorella on deathstockia käytössä uusien materiaalien rinnalla..
    Tekstiilijätteissä on toki eroja ja varmasti jonkun uudelleen käyttäminen olisi perustellumpaa kun toisen. Mutta tässä tarkoitin pienempää brändiä, joka hyödyttäisi mitä vaan tekstiilijätettä ainakin osassa tuotannossaan

  8. heikki says:

    Moi! Tästä saa sen kuvan että järjestelmä eli markkinatalous on ok kunhan muutetaan tai vähennetään kulutusta. Meidän on saatava osa toimeentulosta ilman että sen saamiseen liittyy luonnonvarojen tuhoaminen, laajamittainen teollisuustuotanto ja “pakkotyö”. Jos tähän ei riitä verokertymä, niin valtion on luotava raha muuta kautta ja jaettava se perustulona tms. Nykyinen järjestelmä pakottaa meidät käyttäytymään tyhmästi ja palkitsee halpuuttajat.

    • outilespyy says:

      Ehdottomasti kanssasi samaa mieltä. Tulevaisuudessa merkittävä osa liikevaihdosta on saatava kiertotalouden liiketoimintamallien, palveluiden ja muiden “tavarattomien” tuotteiden myynnillä. Tekstiilialalla tnäitä ovet mm. korjauspalvelut, second hand, vuokraus, lainaaminen ja uusiotuottaminen.

    • outilespyy says:

      Olen kanssasi täysin samaa mieltä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *