Mikä on vastuullisuuden minimi?

Kirjoittanut Outi Pyy 9.3.2021

“Kaikki haluaisivat olla hyvien puolella.”

Vastuullisuus (sustainability, responsibility) on uusi normaali. Se ei ole enää mikään trendijuttu, vaan nykyään se on osa kaikkea liiketoimintaa rahoitusalalta, asumiseen, energiaan, ruokaa ja tekstiileihin. Jos joku yritys ei vielä ole vastuullisuudessa mukana tai toteuttamassa sitä aktiivisesti yritystoiminnan kaikilla osa-alueilla, heillä ei ole tulevaisuutta.

Mutta mitä vastuullisuus tarkalleen on tekstiilialalla? Eri yrityksille, tuotevalmistajille ja palveluntarjoajille se tuntuu tarkoittavan eri asioita. Kuluttajallekaan aihe ei ole selkeä, vaan se tarkoittaa aina jotain hyvääjotain parempaa. Jotain, mitä ei osata kuitenkaan määritellä tarkasti.

Väittäisin, että jokainen yritys on jollain tapaa vastuullinen. Onhan siinä olemassa kymmeniä eri toteutustapoja ja osa-alueita, joten kyllä jokainen yritys jotain tekee oikein. Kysymys onkin ehkäpä enemmän siitä, miten yritykset saisivat sanallistettua toimintansa kuluttajalle aidosti avoimeen ja ymmärrettävään muotoon ja miten he voisivat syventää tätä hyvän tekemistä vuosi vuodelta. Ja nimenomaan niissä tärkeissä asioissa, eikä vain niissä helpommissa valinnoissa (low hanging fruit).

Vastuullisuus on ennen kaikkea tekoja ja sitä tekemistä kyllä riittää. Yrityksillä vastuullisuus pitää olla sisällytettynä strategiaan, kaikkiin budjetteihin, suunnitteluun, myyntiin, markkinointiin, viestintään ja sille on varattava resursseja, mm. koulutusta ja työaikaa. Ja kun homma aloitetaan, niin tuntuu ettei sille tekemiselle ja vaatimuksille ole mitään loppua. Se voi tuntua jopa aika lannistavalta, kun tehdään koko ajan jotain, mutta aina on joku asiakas tyytymätön vastuullisuuden tasoon. Yrityksissä kysellään, mikä on se taso tekemistä ja läpinäkyvyyttä, joka on ihan ok. Mikä on riittävästi, että uskalletaan sanoa olevansa vastuullisia?

Kuluttaja voi osaltaan edesauttaa tätä kehitystä antamalla aktiivisesti asiakaspalautetta ja kyselemällä yrityksiltä lisätietoja ja tarkennuksia. Jotta hommassa päästäisiin oikeasti eteenpäin, päätin koota tähän postaukseen listan asioista ja kysymyksistä, mitä voisi luonnehtia eräänlaiseksi vastuullisuuden minimiksi. 

Voit käyttää listaa esittääkseen yrityksille parempia kysymyksiä ja yritykset taas eräänlaisena runkona vastuullisuudesta kertovaan viestintäänsä ja suunnitelmien tekemiseen. Koska hyvä tahtotila ei vain riitä.

Kun vastuullisuutta käsitellään yrityksien nettisivuilla, tuotetiedoissa tai kampanjoissa, tekstissä pitäisi olla aina enemmän konkretiaa kuin abstraktia fiilistelyä ja markkinoinnille tyypillisiä korulauseita. On itsestään selvää, että yritys haluaa asiakkailleen ja ympäristölle hyvää (jos edes puhutaan siis vastuullisuudesta), joten niitä aikomuksia ei kannata alleviivata.

Kriitikkoa kiinnostaa myös tekemisen kokonaisuus. Kyselen itse varsinkin niiden juttujen perään, mistä ai ole mitään mainintoja missään, sillä ilman tekemättömien asioiden to-do-listaa minun on vaikeaa muodostaa kuvaa yrityksen tilanteesta. Tämä saatetaan tulkita virheiden kaiveluksi, vaikka siitä ei todellakaan ole kysymys.

Yritän kannustaa yrityksiä puhumaan myös niistä asioista, mitkä ovat vielä työn alla ja hoitamatta. Ja tarjoan mielelläni heille apua tähän työhön. Koska vastuullisuudessa epäilyttävintä on vältellä keskustelua ja olla hiljaa.

Yrityksen pitäisi keskittyä vastuullisuuden käsittelyssä aina varsinaisiin tekoihin, faktoihin ja konkreettisiin tavoitteisiin, eikä niinkään suunnitelmiin ja haluihin (vaikka toki niistäkin voi ja pitää puhua). Mitkä teot toteutuivat ja mitkä eivät. Mitä on työn alla? Vastuullisuudesta puhuttaessa tulisi käyttää tarkkoja termejä mieluummin kuin isoja ympäripyöreitä ilmaisuja tai sloganeja. Tarkennuksia saa olla mieluummin liikaa kuin liian vähän. Esimerkiksi, ei puhuta pelkästään materiaaleista, kuiduista, puuvillasta tai villasta, vaan puhutaan kuiduista tarkennuksilla eli “virgin-kuituja” (eli uutta kuitua) tai “GOTS-sertifioitua puuvillaa” tai “italialaista kierrätettyä villaa”. Jos tieto on olemassa tullin papereissa, sen pitäisi lukea jossain näkyvillä, mielellään useammassa paikassa nettisivuilla. Linkitykset ovat suositeltuja ja käytetty termistö pitää myös avata niille, joille alan sanasto ja sertifikaatit eivät ole tuttuja.

Vastuullisuuden ytimessä on yritystoiminnan läpinäkyvyys (transparency) ja jäljitettävyys (traceability). On itsestään selvää, että yritys toimii niin kuin eri maiden lait ja EU-alueen suositukset vaativat. Vastuullinen yritys tekee ja kertoo huomattavasti enemmän kuin lain vaatiman minimin. Tutkimukset puoltavat sitä, että läpinäkyvyydestä on yrityksille sekä taloudellista että imagollista hyötyä pitkällä aikavälillä.  

Vastuullinen yritys tekee ja kertoo huomattavasti enemmän kuin lain vaatiman minimin.

Vastuullisuuteen kuuluu myös perspektiivi. Ei riitä, että todetaan, että kotimaan kuljetukset hoidetaan nykyään kompensoituna, vaan sen lisäksi pitää ilmoittaa koskeeko hiilijalanjäljen kompensointi myös tuotannon, alihankintakanavien ja päämiehen välistä liikennettä (yleensä ulkomailla) ja jos ei koske, niin mikä osa on kompensoitu (%) yrityksen koko logistiikkaketjusta. Yritys on velvollinen ilmoittamaan toimintaansa myös alihankkijoidensa osalta tai ainakin, jos ei sitä tiedä. Näin kuluttajalle jää nykyisestä toiminnasta ja vuosittaisista parannuksista todenmukaisempi kokonaiskuva liiketoiminnan kokonaisuuden kannalta.

Tässä asioita mitä kysyä yrityksiltä. Voit liittää näitä kysymyksiä osaksi asiakaspalatteita tai lähettää niitä heille contact-formien kautta. Jos yritys vastaa kaikkiin listan kysymyksiin, he avaavat toimintaansa jo aika laajasti. Vähempikin siis riittää, mutta laajempaan läpinäkyvyyteen tulisi pyrkiä.

Täydellistä yritystä tai tuotetta ei siis ole olemassa. Vastuullisuus onkin jatkuvaa ponnistelua paremman tuotteen ja palvelun kehittämiseksi, kohti täydellisyyttä, mutta prosessin on oltava avoin. Voit edesauttaa yrityksien vastuullisuustyötä ja pyrkimyksiä lähettämällä heille linkin tähän kysymyslistaan tai mailaamalla listan tai osan sen kysymyksistä yrityksen asiakaspalveluun. Suosittelen yhteydenottoon positiivista esitystapaa, tyyliin “Hei. Löysin tällaisen, ja ajattelin, että siitä saattaisi olla teille hyötyä.” Tai. “Mitä näistä te jo toteutatte ja mitä on vielä työn alla?”

Kuluttajan ei ole tarkoitus olla vastuullisuusasioiden asiantuntija, mutta aktiivisella asiakaspalautteella voi edesauttaa yrityksiä ymmärtämään, mikä asiakkaita (ja sijoittajia) oikeasti kiinnostaa. Ja se on vastuullinen kestävän kehityksen liiketoiminta.

Koska me kaikki haluamme olla hyvien puolella.

YLEISESTI VASTUULLISUUDESTA

  • Mitkä ovat tämän vuoden vastuullisuuslupaukset ja -tavoitteet? Lista konkreettista teoista ja luvuista (huom. perspektiivi), mitä lähdetään tavoittelemaan. Esimerkiksi “Vuonna 2021 kaikki puuvillamme eli 35% kaikista materiaaleista on GOTS-sertifioitua ja se kasvatetaan ja valmistetaan Euroopassa”.
  • Mitä on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa vastuullisuuden toteutumiseksi liiketoiminnan eri osa-alueilla (suunnittelu, tuotanto, myynti, markkinointi, talous jne.)?
  • Mitä on jo suunniteltu, ja missä tiedetään, että on vielä parannettavaa?
  • Viime vuoden vastuullisuusraportti näkyville, tai blogipostaus aiheesta mikä yrityksen tilanne on nyt vastuullisuuden eri osa-alueilla.

NETTIKAUPPA & TUOTETIEDOT

  • Onko nettikaupassa käytössä arvopohjainen tuotehaku (vegaaninen, elastaaniton, tuotettu EU-alueella jne.)
  • Onko tarkka materiaali- ja (kuitu)sisältö merkittynä prosenteilla nettikaupan tuotetietoihin?
  • Onko tuotteen valmistusmaa merkitty (yleensä koontimaa)
  • onko materiaalin alkuperämaa merkitty (esim. missä tuotteen eri materiaalit on tuotettu ja kankaat valmistettu)
  • Onko sertifikaattien sisältöä avattu nettikaupassa ja nettisivuilla? Mitä tuotannon osaa se koskee ja millä tavalla?
  • Onko asiakkaan mittataulukko (kehonmitat) merkitty?
  • Kehoitus olla asiakaspalveluun yhteydessä kokokyselyistä etukäteen, ettei tarvitse tilata kahta kokoa samasta tuotteesta.
  • Onko erikoismateriaalit ja kaikki muut epämääräiset materiaalinimikkeet, jotka mainitaan kuvaustekstissä selitetty auki. + Tai onko nettikaupassa linkki sivulle, jossa erikoismateriaalien selitykset (esim. mitä on “vegaaninen nahka”, “biohajoava kangas” yms.)?

TUOTESUUNNITTELU

  • Mitä yritykselle tarkoittaa “kestävä design” ja kestävä suunnittelu?
  • Kauan tuotteet on suunniteltu käytettäväksi (esim. käyttökertojen arvioitu määrä)? 
  • Miten päästöjen vähentäminen on huomioitu yrityksen liiketoiminnassa ja tuote- ja tuotannonsuunnittelussa?
  • Millä tavalla ekologinen vaatehuolto tai tuotteiden kierrätettävyys on huomioitu suunnittelussa?
  • Onko malliston kokoa tai tuotannon volyymiä supistettu kestävämmän ja hitaamman tuotannon aikaansaamiseksi?
  • Onko vaatteiden suunnittelussa huomioitu asiakkaiden eri vartalotyypit (A, O, X, Y, H)?

MATERIAALIT

  • Mistä maasta materiaalit hankitaan ja keneltä? Ainakin hankintamaat olisi mainittava per tuotekategoria, mielellään myös yhteistyökumppanit.
  • Mikä on yrityksen käyttämien materiaalien jakauma koko tuotannon osalta? Kuinka paljon niistä on vastuullisesti tuotettuja?
  • Onko materiaaleilla tai niiden tuotantoprosesseilla sertifikaatteja? 
  • Suositaanko sekoitteita vai monomateriaaleja? Miksi?
  • Käytetäänkö kierrätysmateriaaleja? Miksi ei?
  • Mitä materiaaleja ja valmistusprosesseja parhaillaan tutkitaan ja selvitetään tulevaisuuden varalta?
  • Jos tuotannossa mainitaan erikoismateriaaleja, mikä on niiden osuuus koko tuotannosta?
  • Millä perusteella materiaalitoimittajat on valittu?

TUOTANTO & YMPÄRISTÖVASTUU

  • Käydäänkö tehtailla henkilökohtaisesti? Miten usein?
  • Jos tuotantoa on Suomen ja EU:n ulkopuolella, niiden tuotanto-osuudet pitäisi ilmoittaa maittain (%) koko tuotannon osalta verrattuna valmistuksen kappalevolyymiin.
  • Onko alihankkijalistaus näkyvissä jossain, eli tehtaiden nimet ja tiedot?
  • Jos tuotteissa käytetään mitään eläinperäisiä materiaaleja, materiaalien alkuperämaa ja tuotannon etiikan valvontatapa on tärkeää avata mahdollisimman tarkasti.
  • Missä painotyöt yms. erikoistyövaiheet tehdään?
  • Miten ympäristönsuojelu ja jätevesihuolto on huomioitu tuotannossa? Myös alihankkijoiden osalta.
  • Mitä energiamuotoa alihankkijoiden tuotantolaitoksissa ja kotimaan toimipisteissä käytetään?
  • Onko mahdollisuutta uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisestä selvitetty tuotannossa ja alihankkijoilla?
  • Kompensoidaanko tuotannon päästöt koko tuotantoketjusta? Minkä tahon toimesta?
  • Noudattavatko tuotantolaitokset EU:n ja Suomen tasoisia ympäristölakeja jätevesien ja myrkkyjen käsittelyn suhteen vaikka sijaintimaan ympäristölainsäädäntö ei sitä vaatisi?

ETIIKKA JA SOLIDAARISUUS:

  • Maksetaanko tuotantoketjun kaikille työntekijöille elämiseen riittävä palkka? Miten tämä on todennettu per tuotantomaa?
  • Jos tuotantoa on EU-alueen ulkopuolella, vieraillaanko tuotantolaitoksissa säännöllisesti?
  • Miten tuotantolaitosten ja alihankkijoiden ja materiaalikanavien työntekijöiden tuotanto-olot on varmistettu? Kuka niitä valvoo?
  • Onko alihankkijoiden työntekijöillä oikeus sairaslomiin, äitiyslomiin ja oikeus järjestäytyä (ammattiliitot)?
  • Jos tehdas on “auditoitu”, niin mikä taho auditoinnin tekee, ja mikä oli auditoinnin lopputulos per tuotantolaitos? 
  • Onko mallistossa eläinperäisiä materiaaleja? Jos on, miten eläinten oikeuksien ja humaanin kohtelun toteutuminen on huomioitu tuotannossa? Miten sitä valvotaan?
  • Työn etiikkaan liittyvät sertifikaatit? Onko ne avattu myös selityksin?

TUOTTEIDEN ELINKAARI / INVENTAARIO:

  • Onko valmistajalla tekstiilien huoltoon ja korjaukseen ohjeita?
  • Suositellaanko korjauksille ketään tiettyä toimijaa?
  • Saako tuotteisiin tilata “varaosia”? Onko tuotteille korjauspalvelua (edes maksullisena)?
  • Mitä tuotteille suositellaan tehtävän sen jälkeen kun niitä ei enää itse käytä?
  • Ostaako brändi tuotteitaan takaisin ja myy niitä second handinä?
  • Onko käytettyjen jälleenmyyntiin tai lahjoittamiseen suositeltua yhtestyökumppania?
  • Mitä yritys tekee myymättömille tuotteille?

LIIKETOIMINTA & TALOUDELLINEN VASTUU

  • Onko yhden tai kahden suosikkituotteen hinta avattu läpinäkyväksi?
  • Onko tuotteille tarjolla vapaaehtoinen takuu tai korjauspalvelu (maksullinen tai maksuton)?
  • Toteuttaako yritys kiertotaloutta? Millä tavalla? Selvitetäänkö uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja?
  • Toteuttaako yritys yhteiskuntavastuunsa maksamalla Suomeen kaikki verot (yritys ei harrasta verosuunnittelua)?
  • Onko yrityksessä vastuullisuuteen erikoistunutta henkilöä? Jos ei ole, onko yrityksen hallituksella ja johtoryhmällä vastuullisuusosaamista?
  • Järjestöyhteistyö? Kenen kanssa?
  • Yrityksen sidosryhmät ja partnerit? Millä perusteella heidät on valittu?
  • Ketkä ovat yrityksen omistajasuhteet ja omistajat?
  • Millaisia yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä hankkeita yritys tukee?
  • Mitä EUn kestävän kehityksen 17sta tavoitteesta (Sustainable Development Goals, SDGs) yritys toteuttaa nyt? Miten muut SDG:t on huomioitu tulevaisuuden suunnitelmissa?

LOGISTIIKKA:

  • Mitä toimituskanavia yritys käyttää tuotanosta varastolle ja varastolta asiakkaalle + firman sisäiset toimitukset?
  • Pakkaukset, mikä niiden vastuullisuuskulma on?
  • Kompensoidaanko logistiikan päästöt? Minkä järjestön kautta? Jos ei niin milloin se aloitetaan?
  • Mikä on nettikaupan tilausten palautusprosentti?
  • Mihin palautetut tuotteet menevät? Päätyykö niitä EU-alueen ulkopuolelle esim. second hand tukkukaupan kautta?
  • Millaisia toimenpiteitä yritys tekee tai suunnittelee tuotepalautusten ehkäisemiseksi?

Share


2 responses to “Mikä on vastuullisuuden minimi?”

  1. Suvi N says:

    Tosi hyvä teksti! Hsrmi vain, että teksti on iPhonella luettuna hyvin pieni. Vielä pystyy lukemaan mutta ei ehkä kaikilla enää niin hyvät silmät

Leave a Reply

Your email address will not be published.