100% Kierrätysdenim on suomalainen keksintö

Pure_Waste_Textiles_recycled

Tiesittekö, että maailman ensimmäinen, täysin 100% kierrätetty denim on suomalainen kesintö? En minäkään, ennen kun törmäsin siihen pari kuukautta sitten. En ollut uskoa silmiäni. Minun mielestäni tämä juttu on parasta ja Suomi-brändin kannalta isoin juttu mitä Suomesta on tullut sitten ängriböördsien, saunan ja joulupukin lisäksi. Jatka lukemista niin avaan sinulle hieman, miksi olen tästä niin innoissani ja miksi tämä keksintö on niin merkittävä vaateteollisuuden piirissä. Teksti on pitkä, mutta sanoisinkin että tämä on mielestäni vuoden 2013 tärkein postaukseni. 100% kierrätysdenim on ollut vaatealan toteutumaton unelma ja siksi olin itsekin sen suhteen aika epäileväinen aluksi. Todettakoon vielä tähän alkuun, että minulle ei ole maksettu tämän postauksen kirjoittamisesta. Ihan ite otin selvää, innostuin ja kirjoitin.

Pure Waste Textilesin takana ovat helsinkiläiset Anders ja Hannes Bengs sekä Lauri Köngäs-Eskandari, jotka perustivat vuonna 2006 ylijäämätekstiileistä tupsuhattuja valmistavan Costo-asustemerkin. Kävin lokakuussa jututtamassa Anderssia ja esitin hänelle kaikki kirpeimmät kysymykseni, mitä vain keksin kankaanvalmistuksesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Hän vastasi kaikkeen oikein, mikä taas kertoo minulle, että kundit ovat kelanneet tuotteensa läpi huolella. Minä en kuitenkaan ole mikään kangasinsinööri, joten pyysin myös eestiläistä ekomuodin pioneeria ja suunnittelijaveteraania, Reet Aussia tapaamaan PW:n kundit. Reet on toiminut ekomuodin alalla jo 10 vuotta ja tehnyt tohtorinväitöskirjansa ekologisesta vaatteenvalmistuksesta. Kaipasin ammattilaisen mielipidettä. Noh, myös hän lähti tapaamisesta hyvillä mielin ja inspiroituneena. 100% kierrätysdenim on siis keksitty Suomessa ja se toimii.

Pure_Waste_Textiles_denim

PW:n keksinnöstä tekee mielestäni merkittävän myös se, että moni kuluttaja on luullut sen jo olevan olemassa aiemmin. Tämä on markkinoinnin luoma harha. Jos esim. farkuissa on aiemmin lukenut “made from 100% recycled denim (material)” se on tarkoittanut käytännössä sitä, että kankaasta vai osa on kierrätettyä materiaalia (joka on kyllä 100% kierrätettyä) ja loput jotain muuta esim. normipuuvillaa. Sanamuoto ratkaisee. Harva kuluttaja nimittäin enää tarkistaa tuotteen roikkulapun lisäksi tuotteen materiaalisisällön ilmoittavaa pesulappua, josta tämä kävisi ilmi. Moni vaatteenvalmistaja ei uskonut 100% kierrätetyn denimkankaan valmistuksen olevan mahdollista, sillä he luulivat sen olevan niin paljon heikompilaatuista, ettei se kestä käytössä. Tästä huomaa, että ammattitaito ja motivaatio yhdistettyvä uskoon, siirtää vuoria. Puolitoista vuotta sitten Coston tiimiin saatiin tuotannonsuunnittelijaksi Jukka Pesola, jonka avustuksella selvitettiin se, minkä moni on tuominnut mahdottomaksi. Lopputuloksena on Coston asustemalliston rinnalle luotu kierrätysmateriaaleista kankaita valmistava yritys Pure Waste Textiles ja sen vallankumouksellinen 100% kierrätetty denimkangas.

Kierrätyskangasta on aiemmin yritetty valmistaa myös ns. post-consumer jätteestä eli käytetyistä farkuista. Tämä on todella monimutkaista ja hankalaa eikä siihen ole maailmalla toistaiseksi keksitty erityisempiä massatuotantoon sopivia tapoja. Siksi kuluttajan tulisi keskittyä ostamaan kestävämpiä tuotteita ja vähentämään ostamiensa vaatteitten määrää lisäämällä niiden käyttöikää kaikin mahdollisin keinoin. PW:n kierrätyskankaat taas valmistetaan keräämällä farkkutehtaitten leikkuujäte ja denimkangaskehräämöitten ylijäämäpuuvilla ja muokkaamalla kangas tästä kuidusta. PW valmistaa kankaansa Kiinassa ja neulokset (t-paita trikoo) Intiassa. Normaalisti en hurraisi tälle, mutta nyt teen poikkeuksen. Kiinan ja Intian ongelma valmistusmaana on yleensä se, että he eivät maksa työtekijöilleen tai materiaalin valmistajille kunnollisia korvauksia työstä, työolosuhteet ovat puutteeliset, työaika liian pitkä jne. jne. Maitten puutteellinen ympäristölainsäädäntö aiheuttaa myös sen, että värjäämöjen ja kangastehtaitten likavedet valutetaan lähes käsittelemättöminä vesistöihin jossa ne myrkyttävät ympäristöä ja lähialueitten asukkaitten käyttövesistöjä. Myös työntekijöitten työskentely kemikaalien kanssa on usein kyseenalaista, sillä työturvallisuudesta ei huolehdita. Mutta, mitäs jos tehtaat ovat täysin PW:n hallinnassa eli työntekijöille maksetaan kunnolla, kemikaaleja ei käytetä ollenkaan ja työaikaa säädellään? Tehtaille ei enää tehdä vaan tarkastuskäyntejä vaan siellä on suomalaista henkilökuntaa paikalla lähes koko ajan. Bueno.

Pure_Waste_Textiles_cottonwaste

Lisäksi PW:n kierrätysdenimin valmistusmenetelmä on täysin vedetön (parasta!). Jos muodin vesijalanjälkeen liittyvät asiat eivät ole sinulle entuudestaan tuttuja, suosittelen lukemaan postaukseni OutsaPop Trashionin puolelta ja WWF:n materiaalin läpi. Makea vesi on yksi kulutuksemme olennaisimmista asioista, koska ilman sitä ei ole elämää, eikä kasvateta ruokaa. Farkkuja ja vaatteita valmistetaan tänä päivänä alueilla ja maissa, joista makeasta vedestä on pulaa. Ja tilanne vaan pahenee kun luonnolle, ihmisille ja ruuan kasvatukseen tarvittava vesi käytetään halpojen tuotteitten valmistukseen. Tämän takia tuotteitten vesijalanjälki pitäisi mielestäni merkitä kaikkiin tuotteisiin, jotta kuluttaja pikkuhiljaa ymmärtäisi miten paljon me käytämme vettä kotonamme suihkujen, pyykinpesun ja ruuanvalmistuksen lisäksi. Ostamiemme kulutushyödykkeitten ja ruuan valmistukseen käytettävä “näkymätön” vesimäärä on valtava. Yhden farkkuparin valmistamiseen tarvitaan 8000-10 000 litraa makeaa vettä kun se tehdään tavallisesta uudesta puuvillasta, värjätään, ommellaan ja jälkikäsitellään. Vettä kuluu pelkkään denimmateriaalin valmistukseen perinteisesti (1,5 metriä kangasta =) 3000 litraa per pari. Kun farkut valmistetaan PW:n kierrätysdenimistä, vedenkulutus on lähes nollassa. Ottaen huomioon, että maailmassa valmistetaan 3 miljardia farkkuparia vuodessa, on tämä PW:n kehittämä valmistusmenetelmä merkittävä sekä alan kehityksen että valmistusmaan luonnonvarojen ja resurssien säästön kannalta.

Yksinkertaistettuna, kun työvoimaan, vedenkulutukseen ja ympäristöasioihin liittyvät ongelmat on ratkaistu, ei valmistusmaan sijainnilla ole enää väliä. Itse asiassa logistisesti ajateltuna on parempi, että denim valmistetaan Kiinassa ja trikoot Intiassa, koska jäte mistä kankaat valmistetaan, on myös siellä. Näin niitä ei tarvitse liikutella pitkiä matkoja ja materiaalinkuljetuksista ei synny tarpeettomia hiilipäästöjä. PW tukee toiminnallaan myös kestävää kehitystä. Pure Waste Fund tukee ja rahoittaa ideoita, jotka vähentävät kulutusta, tukevat materiaalien sekä jätteiden tehokkaampaa kierrätystä ja käyttöä. Jokainen tuotettu Pure Waste -tekstiilimetri tuo rahaa fundiin automaattisesti. Ei siis mitenkään kampanjaluontoisesti, niin kuin useimmilla vaatemerkeillä, vaan pysyvästi. Esimerkillistä yritystoimintaa mielestäni.

Pure_Waste_Textiles_denim2

Jos sinua kiinnostaa tutustua tähän vaateteollisuuden mullistavaan kankaaseen niin nyt siihen on vielä mahdollisuus 4.1. asti. Costo x Pure Waste Textiles avasi joulukuun alussa 28 Day Storen Kamppiin (Fredrikinkatu 59, Hki). Myymälässä once-in-a-lifetime mahdollisuus ostaa PW-kierrätysdenimiä metreittäin suoraan pakasta. Kangas myydään jatkossa vain vaatteenvalmistajille, joten nyt on ainoa tilaisuus kuluttajalle ostaa sitä itselleen metritavarana. Myytävänä on myös Coston tuttuja tuotteita ja täysin uusia juttuja, mm. alla olevat limited edition Saint Vacant x Costo – Leslie kengät, essut, kravatit ja bowtiet. Tilassa on myös Pure Waste denim -tuunaamo, jonne voi tuoda niin uudet, vanhat kuin rikkinäisetkin vaatteet kunnostettavaksi.

Tsekkaa Costo ja Pure Waste Textiles Facebookissa ja inspiroidu suomalaisesta suunnittelusta.

Suomidesignin joululahja oli tässä.

Pure_Waste_Textiles_saint_vacant_x_costo

Pure_Waste_Textiles_denim3

Pure_Waste_Textiles_ties

Pure_Waste_Textiles_28store

Share



15 responses to “100% Kierrätysdenim on suomalainen keksintö”

  1. nakki says:

    Ymmärsinköhän nyt oikein?
    “PW:n kierrätyskankaat taas valmistetaan keräämällä farkkutehtaitten leikkuujäte ja denimkangaskehräämöitten ylijäämäpuuvilla ja muokkaamalla kangas tästä kuidusta.”

    Eli tämä “uusi suomalainen keksintö” on siis se, että kerätään tilkut tehtaan lattialta ja puserretaan uuteen muotoon? Tehdas vääntää farkkukangasta niinkuin aina ja jätettä tulee, mut nyt keksittiin sanoa sitä keksinnöksi ja laskuttaa siitä epäilemättä tsiljoonia?

    Ei siinä mitään, etteikö ajatus olisi hyvä ja kannatettava, mutta jotenkin tulee feikki kaiku koko juttuun jos sitä markkinoidaan uutena ängriböördsinä tai saunana! Haloo, reality check!

    • outilespyy says:

      Voi kumpa asiat olisivatkin noin yksinkertaistettavissa…

      Kierrätystuotteessa on nimenomaan kyse siitä, että siinä käytetään jätettä raaka-aineena. Jäte ei tarkoita vain kuluttajan aiheuttamaa jätettä (post-consumer waste), vaan sitä syntyy myös teollisuudessa. Farkkutehtaitten 15% leikkuujäte ja siihen päälle kehräämöitten puuvillajäte on merkittävä määrä materiaalia, joka normaalisti menisi kaatopaikalle. Nyt se pystytään hyödyntämään täysin uudeksi materiaaliksi, mutta ilman vettä ja kemikaaleja. Denim on taas yksi vaateteollisuuden saatuttavimmista kankaista, joten ainakin minun mielestäni keksintö on nerokas. Kuten jo tuossa aiemmin mainitsin, moni on tätä yrittänyt tehdä, mutta vasta nyt siinä on onnistuttu.

      Minun mielestäni PW.n kierrätyskankaita voi verrata saunaan ja Angry Birdseihin, mutta en tiedä mitä mieltä PW:n jengi tästä on. En ole mikään heidän virallinen markkinointi-ihminen. Aika näyttää, mutta minä veikkaan tälle firmalle ja heidän tuotteelleen menestystä. En voi sanoa muuta kuin että jos minun lisäkseni Reet Aus, joka on kuitenkin tohtorinväitöskirjan tehnyt ja ekologisen muodin asiantuntija, on sitä mieltä että tämä on hyvä juttu niin eiköhän se ole. Hänellä on kuitenkin asiaan aika paljon perspektiiviä ja tietoa. Siksi kysyinkin myös hänen mielipidettään asiasta. Myöskään minä en kovin helposti lähde liputtamaan jotain ekoinnovaatiota nerokkaana, koska tarkastelen asiaa usealta eri näkökulmalta. Tämä on hyvä tuote.

      Ota myös huomioon se, että käyttäessä post-consumer jätettä tuotteitten raakamateriaalina eli käytettyjä ja vanhoja farkkuja, kaikki siitä valmistetut tuotteet soveltuvat lähinnä piensarjatuotantoon. Tämä ei todellakaan osaltaan ratkaise tai tee merkittävää vaikutusta alan tuotanto- ja ympäristöongelmien parantamiseen. PW:n tuote taas soveltuu massatuotantoon ja pystytään myymään usealle eri vaatemerkille jolloin sen ekologinen vaikutus valmistusmaitten vedenkulutuksessa ja kemikaalien ympäristövaikutuksissa on valtava.

    • outilespyy says:

      Ja se mitä tulee PW:n kankaan ja siitä valmistettujen tuotteitten lopulliseen hintaan niin sehän riippuu aivan täysin tuotteen valmistajasta ja itse tuotteesta. Mielestäni Coston nettikaupassa olevat PW-tuotteet ovat ihan normaalin hintaisia, eivätkä mitenkään erityisen kalliita. Vai minkä hintaiset kierrätysdenimistä valmistetut kengät tai farkut mielestäsi pitäisivät olla. Minusta 50 euron farkut ovat liian halvat. 100 euroa alkaa olla sopivampi hinta farkuille, joiden materiaali, työvoima ja käyttöikä ovat kunnossa.

  2. nakki says:

    Samalla kartallahan me ollaan, että tää on kokonaisuudessaan hyvä asia.
    Kritisoin vaan sitä, että asia (kierrätys ja jätteen hyötykäyttö) alkaa kuulostaa tällä innovaatio-jargonilla höystettynä jotenkin marginaaliselta näpertelyltä, vaikka sen pitäisi olla itsestäänselvä osa kaikkea tuotantoa.
    En osaa ottaa kantaa tuotteiden hintoihin muuten kuin siten, että suhtaudun epäilevästi kierrätyskuitu-vaatteiden status-hinnoitteluun. Täydellisessä elämässä niiden pitäisi olla halvempia kuin muiden ja siten kiinnostavia myös laajemmille kuluttajakunnille. Tuhlailevalle tuotannolle sen sijaan pitäisi laittaa haittaveroja. Joo, tiedän, kuulostaa sinisilmäiseltä.
    En ehkä osaa suhtautua riittävän inhorealistisesti massatuotantoon, kun olen itse aina näperrellyt omia vaatteitani aina vaan uusiksi, esim. pilkkomalla sopimattomat villakangastakit tilkkuhuiveihin ja säästämällä puhkikuluneista puseroista napit…
    Olen 45 v. ja aloittanut vaatteiden ompelemisen ekaluokkalaisena, joten pidän uusiokäyttöä niin arkisena vaatehuoltoon liittyvänä seikkana, etten vaan osaa ajatella sitä uutena innovaationa.

    • outilespyy says:

      PW:n toiminnassa oleva innovaatio ei ehkä näy kuluttajalle niin selvänä kuin sellaiselle jolle vaatteen teollinen tuotantoketju ja sen haasteet ovat tutummat. Kierrätys sinänsä ei ole mikään uusi juttu, mutta vaateteollisuudessa se on todella vaikeaa toteuttaa, varsinkaan suuremmassa mittakaavassa tai kilpailukysyisin hinnoin. Tämä on ensimmäinen laajempaan massatuotantoon soveltuva keksintö, mistä olen alalla kuullut. Siksi olen siitä niin innoissani. Tekstiilit ovat yksi vaikeimmista artikkeleista kierrättää (sekä uusiksi tuotteiksi, että kuluttajalla kotona), koska niiden materiaalit ovat niin moninaisia, laatu heikkoa ja ne on pilkottava/käsiteltävä (kallista) uusiokäyttöön sopivaksi. Siksi moni vaatemerkki onkin keskittynyt vain uusiin ekomateriaaleihin, kuten luomupuuvillaan. Kestävä kehitys ja ekologisesti tiedostava tuotantoketju pitäisikin olla osa “normaalia” tuotantoa, mutta se ei ole. Halvempaa kun saadaan tuotettua polkemalla työntekijöitten hintoja ja väistelemällä ympäristölakeja. Kuluttajat ovat tottuneet viimeisen 15 vuoden aikana liian halpoihin vaatteisiin ja tämä vääristää heidän hintakäsitystään siitä mitä laadukas ja hyvintuotettu oikeasti maksaa. Huolimatta siitä onko se ekoa tai ei. Näkeehän sen sitäkin, miten kukaan ei oikein voi tuottaa Suomessa ommeltuna mitään “kun se on liian kallista”. Niin moni kuluttaja on myös täysin vieraantunut ajatuksesta tehdä itse tai korjata vanhaa. Siksi he eivät usein ymmärrä ja arvosta vaatetta käyttöesineenä josta tulisi pitää huolta. On tutkittu, että jos vaate on hieman arvokkaampi, laadukkaampi ja siihen on joku tunneside (esim. itse ommeltu) niin siitä pitää parempaa huolta ja näin se pysyy käytössä pidempään (= ekologisempaa).

  3. anu says:

    Mistä tää tehtaan valvonnan tieto on? En löydä sanaakaan kiinasta tai intiasta pwn nettisivulta.

  4. […] Nurmen ensi syksyn uutuus on kierrätysfarkut, jotka on tehty yhteistyössä tekstiilivalmistaja Pure Wasten kanssa. PW on kehitellyt maailman ensimmäiset denim-kankaan, joka on tehty 100% […]

  5. […] Pure Waste Textiles? Kyseessä on upea suomalaisinnovaatio, josta löytyy melko valaiseva postaus Outin tontilta. Toivottavasti Suomi tullaan tuntemaan pian kansainvälisesti siitä, että täällä keksittiin […]

  6. […] kemikaalilla. Lisää Pure Wastesta ja heidän kierrätysdenimistään voit lukea aiemasta blogipostauksestani jossa paneudun tuotteen nerokkuuteen, päivän Kauppalehdestä, Ylen sivuilta ja M&Mn […]

  7. […] myös aiemmin kirjoittamiani postauksia Pure Waste 100% kierrätysdenimistä ja Aalto-yliopistossa kehitteillä olevasta ekokuidusta nimeltä […]

  8. […] asia, jonka pyysin Pure Waste Textilesin kundeja kehittämään, oli 100% kierrätetty ompelulanka. Sellaista ei käsittääkseni ole […]

  9. […] iloinen, jos H&M esimerkiksi alkaisi yhteistyöhön suomalaisen Pure Waste Textilesin kanssa. 100% kierrätysdenimistä valmistettuja farkkuja leviäisi samantien kaikkialle maaailman halpavaatekauppoihin. Se olisi kuulkaa jotain se. Pure […]

  10. […] Marjo Kuusisen kanssa. PW oli antanut kymmenelle suunnittelijalle ja fäsönbrändille materiaalit (100% kierrätettyä denimiä ja trikoota), joista he valmistivat näköisensä asukokonaisuudet. Tämä oli sinänsä ainutlaatuinen ja […]

  11. […] tuo denim, jossa on 20% uudelleenkäytettyä puuvillakuitua niin aika heikoilla mennään. Suomessa innovaatioksi taas kutsutaan esimerkiksi Pure Wasten denimiä, joka on 100% kierrätyskuitua (teollisuuden ylijäämää) ja joka kaiken kukkuraksi valmistetaan täysin vedettömästi. Makean […]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *