kierrätystä vai dumppausta

130411123941-second-hand-clothing-mpa-3-horizontal-gallery

HS.fi uutisoi eilen taas vaatteitten kierrätyksestä. Otsikolla “Vaateketjut löysivät kierrätyksen – aleista ylijääneet vaatteet hyväntekeväisyyteen”. Olin innoissani asiasta niin kauan ennen kun luin jutun läpi, sillä se oli vain yleinen pintaraapaisu aiheeseen. Luokittelisin jutun jopa mainosmaiseksi, sillä jos asiaan ei syvenny kunnolla, jutusta jää lukijalle monta virheellistä mielikuvaa ja ne luovat valheellisia mielikuvia jutussa mainittujen vaatefirmojen toiminnasta.

“Kaupat ovat nyt selvästi heränneet. Kierrätys ei ole vielä laajamittaista, mutta lisääntymään päin”, sanoo jutussa Muotikaupan liiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen. No ihan varmasti ovat heränneet. Mutta vaatebrändit eivät todellakaan tee sitä siksi, että haluaisivat olla ekologisia tai toimia vastuullisesti tms. vaan siksi, koska heille kysymys on jätteen tuhoamisesta. Jätteen vieminen kaatopaikalle maksaa rahaa ja se on yritykselle kalllista. Vaatteitten tuhoaminen kaatopaikoille on myös huono imagon kannalta. Lahjoittamalla rahallisesti arvotonta varastoa UFFille, he siirtävät jäteongelman toiselle yritykselle ja saavat siitä itselleen vielä kierrätyksen PR-arvon.

“UFF puolestaan tekee yhteistyötä muutaman ylijäämä- ja poistovaatetta lahjoittavan vaateketjun kanssa. Yhteistyö alkoi viime vuonna. “Olemme sopineet, ettemme myy vaatteita Baltian alueella, missä monella ketjulla on omia myymälöitä, vaan vaatteet lähetetään Afrikkaan, kertoo UFF:n kumppanuustoiminnan päällikkö Minja Huopalainen. Afrikassa UFF:n paikallinen hyväntekeväisyysjärjestö myy vaatteet alueen asukkaille. Tulot käytetään erilaisiin hyväntekeväisyyshankkeisiin.” Eli vaatemerkeillä on sopimus UFFin kanssa, joka kieltää tämän ylijäämän myymisen Suomen ja lähialueitten UFF-myymälöissä, sillä siellä se haittaa vaatemerkin normaalia jakelua. Myymättömien vaatteitten “kierrätys” Afrikkaan on järjetöntä. Jos vaatteen ympäristövaikutuksista 30% tulee logistiikasta niin ne pitäisi ehdottomasti “tuhota” sinne mihin ne on myytykin eli Suomessa. Miksi UFF lisää tätä ympäristötaakkaa liikuttelemalla myymätöntä vaatetta takaisin toiselle puolelle maailmaa? Mitä ne afrikkalaiset huonolaatuisella lumpulla tekevät kun ne ovat kotimaisillekin kierrätysorganisaatioille ongelma? Afrikkalaiset tarvitsevat koulutusta ja avustuksia rahan muodossa niin että yhteisöt oppivat pitämään itsestään huolen, ei vanhoja vaatteitamme, jotka eivät edes sovi heidän ilmastoonsa. Ainoa ekologisesti vaikuttava tapa vaatteen valmistajille on supistaa tuotantoa ja parantaa laatua.  Teen töitä Fidan kanssa siksi, koska he eivät harrasta tällaista tekstiilijätteen dumppausta Afrikkaan hyväntekeväisyyden nimissä. Fida kerää ja myy keräämänsä vaatteet Suomessa ja lähettää Afrikkaan ja muihin avustuskohteisiin opettajia, raha-avustuksia ja muuta aineetonta apua. 2. laadun vaatteet (eli sellaiset mitä ei voi myydä Lähetystoreilla) myydään mm. Venäjälle.

Myöskään Suomen Punainen Risti ei toimita käytettyjä vaatteita kriisiapuna ulkomaille, vain rahaa ja henkilökuntaa. EDIT. Sain Suomen Punainen Ristiltä tiedon, että he jakavat materiaaliapua katastrofialueille Tampereella sijaitsevan logistiikkakeskuksen kautta ja toimittavat samalla myös jonkin verran vaateapua (Suomen logistiikkakeskus on erikoistunut mm. kenttäsairaaloihin). Lisätietoja lahjoitusten tekemisestä saa täältä ja täältä. Suomen Punainen Risti lähettää vaateapua vuosittain mm. Mongoliaan. “Katastrofialueille lähetettävien vaatteiden tulee olla ehdottoman ehjiä ja puhtaita. Katastrofiavuksi kelpaa siis vain paras laatu: jätteet käsittelemme jätteenä. Muoti ei merkitse vaateavussa, kohdemaan kulttuuri ja olosuhteet ohjaavat lajitteluprosessia. Vaatteet lajitellaan kansainvälisen avun kriteereiden mukaisesti Konteissa ja/tai logistiikkakeskuksessa. Paikallinen Punainen Risti tai Puolikuu hoitaa kohdemaassa vaateavun jakelun ja valvonnan. Vaatteita saatetaan antaa myös Suomessa esim. kotinsa tulipalossa menettäneille.” kertoo Punaisen Ristin markkinointisuunnittelija Kaisa Rautiainen.

Surullisinta on, että tämäntyyppinen dumppaustoiminta tulee varmasti lisääntymään, kun vuonna 2016 tulee voimaan uusi jätelaki. Se velvoittaa, ettei tekstiilijätettä saa enää heittää kaatopaikalle, mikä on ollut tähän asti monen myymättömän vaatteen loppusijoituspaikka. Vaatteitten maahantuojilla ja valmistajilla on siis pari vuotta aikaa keksiä mihin he myymättömän varastonsa hävittävät. Tuoleva laki kertoo, mitä ei saa tehdä, mutta en ole nähnyt vielä missään ohjeita siitä mitä yritysten kannattaisi tehdä. Esimerkiksi Muotikaupan Liitto voisi mielestäni tehdä ohjeistuksen, niin että tähän järjettömyyteen saataisiin joku tolkku.

textile-waste

“Suomessa toimivista ketjuista muun muassa Hennes & Mauritz sekä Vero Modan ja Vilan takana oleva Bestseller Wholesale Finland kierrättävät vaatteita. Bestseller tuo vaatteita muun muassa pääkaupunkiseudun lasten- ja nuortenkoteihin. Yksi UFF:lle vaatteita kierrättävä vaateliike on norjalainen Bik Bok.Kirjoitin jo aiemmin juttua tuosta H&M vaatekeräyksestä ja mikä siinä harmittaa. Koko vaatteenkeräyskampanjassa minua on ensinnäkin suuresti häirinnyt se, että Suomen H&M ei ole määritellyt mitä kanavaa/organisaatiota he käyttävät kerättyjen vaatteitten lajitteluun ja jälleenkäyttöön. Vaatteitten kerääjä on kyllä tiedossa. Se on sveitsiläinen I:CO, joka on erikoistunut vaatekeräykseen, mutta ei edelleenlajitteluun. Tämä jälleenlajittelukanavan tietäminen on olennaista, sillä UFF ja Fida esimerkiksi toimivat hyvin eri periaatteilla. UFF vie vaatetta maasta ulos (mikä on mielestäni huono juttu), Fida taas ei. Lisäksi olisi kiva tietää jäävätkö kaikki vaatteet Suomeen vai onko ne kärrätty jonnekin muualle. Jos on niin minne? Mitä niille on tehty siellä? H&M nettisivuilla lukee, että kerätyt vaatteet lajitellaan näin:

“KIERRÄTYS Tekstiilit, jotka eivät sovellu jatkokäyttöön, saavat uuden elämän tekstiilikuituina tai raaka-aineina esimerkiksi autoteollisuuden vaimennus- ja eristysmateriaaleina. Kysymys?  JATKOKÄYTTÖ Käytettäviksi kelpaavat vaatteet siirretään myyntiin käytettyjä tavaroita myyviin myymälöihin ympäri maailmaa. ENERGIAKÄYTTÖ Kun tekstiilit eivät sovellu enää jatko- tai uusiokäyttöön eivätkä kierrätettäviksi, ne ohjataan käytettäväksi energiantuotantoon. UUSIOKÄYTTÖ Tekstiilit, jotka eivät enää kelpaa vaatteiksi, muutetaan muiksi tuotteiksi, kuten siivousvälineiksi.”

Teksti on kuin suoraan tekstiilikierrätyksen käsikirjasta. Teoriassa. Mutta siitä ei kerrota mitään tarkasti. Kuinka paljon vaatteita otettiin vastaan ja mihin noista lokeroista kuinka monta kiloa meni? Keräyksestä vastaavan sveitsiläisen I:CO-vaatekeräysyrityksen sivuilla kerrotaan vaan siitä miten keräyslaatikot toimivat, mutta ei siitä missä niiden keräämä vaate jatkokäsitellään, mihin se myydään ja missä energiajäte poltetaan. Mihin vielä käyttökelpoiset vaatteet on myyty? jne jne. Kierrätyksestä puhuminen yleisellä tasolla on täysin viherpesua, ellei siihen liitetä kylkeen yhteistyökumppaneitten nimiä, kanavaa ja muita lukuja joilla selviää mitä tarkalleen ottaen kierrätettiin ja miten.

H&M vaatekeräys on kampanjana muutenkin kyseenalainen, sillä sen kannustimena käytetään ALENNUSKUPONKIA myymälään. Eli tuo meille jätteesi ja osta sitten meiltä lisää uutta vaatetta. Ymmärrätte varmasti miksi niskakarvani nousevat pystyyn. Koko kierrätyskampanjalla ei tee mitään, jos sen lopullinen motivaatio yritykselle on saada lisää asiakkaita myymälään ostamaan lisää uutta. Samalla kuluttajalle luodaan valheellista mielikuvaa siitä, että he oikeasti tekevät hyvää. Kritiikkini vaatekeräystä ja niiden kierrätystä tekevistä tahoista koskee siis kaikkia muitakin merkkejä ihan samalla tavalla, ei vain H&M:ää. Käytän sitä tässä nyt vain esimerkkinä.

Onneksi hs.fi jutun lopussa oli toimintaa kritisoiva kommentti Aalto-yliopiston vaatesuunnitteluun perehtyneeltä tutkijalta Kirsi Niinimäeltä. Hän puhui asiaa. Nyt toivonkin, että HS tekee jutulle jatkoa, mielellään hieman syvemmällä ja pohtivammalla tasolla ja lukujen/diagrammien kanssa. Mahdollisesti pyydetään siihen kommenttia myös talousihmisiltä, jotka katsovat asiaa sekä bisneksen, että yhteiskuntatieteen kannalta. Sillä, jos jutun luettuaan lukija ei ymmärrä mikä on oikeasti ekologista tai yhteiskunnallisesti kestävää, ei uutisella tee mitään. Tämä CNN:n juttu käytettyjen tekstiilien myymisestä Afrikkaan oli erinomainen ja toimikoon se esimerkkinä siitä, miten vaatteitten kierrätyksestä tehdään BISNESuutinen. Siinä on mm. paljon lukuja.

Kuvat: CNN ja täältä.

Share



19 responses to “kierrätystä vai dumppausta”

  1. emppi says:

    Hyvä teksti! Tästä kuulisi mieluusti lisääkin, sillä asia ei normikuluttajalle oikein aukea ilmman kunnon perehtymistä.

    Tosin sanoisin mieluummin “Afrikassa tarvitaan..”, kuin “afrikkalaiset tarvitsevat”, kyse kun on enemmänkin tietyistä alueista Afrikassa, kuin kaikista afrikkalaisista :)

    • outilespyy says:

      No sanos muuta. Onko kukaan kysynyt “avustuksien” kohteilta mikä olis kova juttu. Koulutus? Raha? Vai pohjoismaiset muotilumput?

  2. Nokkela says:

    Kirjoitin linkkausentryn tästä omaan blogiini.

    Fidassa mua mietityttää se et se on uskonnollisesti sitoutunut, toisin kuin esim. Emmaus ja Kierrätyskeskus. Pitääpä tutkia, mikä niiden jälleenkäsittelypolitiikka on (ellet satu tietämään?).

    Kiitos mahtavasta jutusta, taas kerran.

    • outilespyy says:

      Fida on Helluntaiseurakunnan firma, mutta en ole sen huomannut haittaavan kierrätystyötä (Lähetystorit). Minäkin olen siellä töissä vaikken edes kuulu kirkkoon :)

    • outilespyy says:

      Niin, ja Fida ei ole kertaakaan jäänyt kiinni varojen väärinkäytöksistä, niin kuin esim. UFF on (Humana, kansainvälinen organisaatio). Johtuisikohan sekin siitä, että Fida on kristilliä arvoja kannattava organisaatio?

  3. enya says:

    Luin vuosia sitten, että UFF:n harjoittama vaatedumppaus Afrikkaan on tappanut sieltä monesta kylästä paikallisen, perinteisen tekstiiliteollisuuden, joka oli pienyrittäjyyttä ja nimenomaan naisten sellaista. Lisäksi tietysti kulttuuripoliittinen juttu, kun perinteiset kauniit tekstiilit korvataan teollisuusmaista tulevalla huonolaatuisella lumpulla.

  4. Ompelunoviisi says:

    Terve.

    Hyvä teksti taas! En lue hesaria, mutta sinä ja aiemmat kirjoituksesi olisitte varmaan tulleet hetimmiten mieleen, jos olisin jutun lukenut ;)
    Oletko tarjonnut aiheesta hesarille mielipidekirjoitusta tms.?

  5. […] ja olen itsekin samoilla linjoilla omien epäilyjeni kanssa. Esimerkiksi Outi Pyyn blogissa on hyvä kirjoitus vaatteiden kierrätyksen ongelmista. Tässä postauksessa ajatuksena oli vain se, että jos kotona pyörii käyttökelvotonta vaatetta […]

  6. Kiitos Outi mainiosta kirjoituksesta! Hyvää asiaa :)

    Tekstisi myötä innostuin kirjottamaan asiasta omaan, yritysvastuuta käsittelevään blogiini. Mietin sitä, mitä vaateketjujen pitäisi tehdä jotta olisivat vastuullisempia. Laatu, pienenpi tuotanto ja pienempi kulutus ovat tietysti tiukka kolmikko, mutta onko joku tapa jolla vaateketjut voisivat tehdä hyvää? Esim. ylläpitämällä paikallisia kuoseja ympärimaailman? Auttamalla paikallista vaatetuotantoa? Mistä löytyy win-win?
    Vai pitäisikö vaateketjujen vain keskittyä vaatteiden raaka-aineiden ja työolojen vastuullisuuteen?

    – Mikko Kutinlahti

    PS. jos kiinnostaa, niin tässä linkki tuohon postaukseeni (http://ambitiobisnes.fi/vaatteiden-uusi-elama/)

    • outilespyy says:

      Kiitos linkityksestä ja kirjoituksesta! Mukavaa kun muutkin reagoivat tähän, enkä vaan yksinäni huutele niitänäitä netissä. :) Se tuotannon pienentäminen ja järkeistäminen ei ole vaatefirmoille mikään iso juttu. Jo pienentämällä tuotantoa -10% tehdään suuria parannuksia. Moni brändi voisi myös muuttaa markkinointiaan vastuullisemmaksi. Sekin hoituu sillä, että otetaan yhteyttä kaupungin pahimpaan muotihippiin ja kysytään siltä, että miten sä nyt sitten tän tekisit, jos saisit valita. Veikkaan että yhteistyöllä voisi olla hedelmällisiä vaikutuksia. Ja näin brändi saisi myös pahimman vihamiehensä ja kriitikkonsa puolelleen. Tuotannon läpinäkyvyydestä taas HONEST BY on loistava esimerkki. Heidän nettisivuilta näkee jokaisen tuotteen valmistustiedot (valmistuspaikka, tehdas jne.), alihankkijat (mistä napit ja nippelit tulee ja kirsikkana kakun päällä HINTARAKENTEEN. Tiedät siis tarkalleen mistä maksat ja mitä he maksavat. Systeemi on nerokas, ja juuri sitä mitä moni valmistaja väittää ja ajattelee ettei kannattaisi tehdä. Mutta on näitä epäilijöitä ollut maailman sivu. Eihän moni uskonut 20 sitten että internetistä olisi mihinkään tai 10 vuotta sitten, että naamakirjan kaltainen palvelu kiinnostaisi ketään. I rest my case.

      http://outilespyy.com/2014/01/20/homppalan-viherpesula/
      http://www.honestby.com/

  7. Wow! Mahtava esimerkki todella avoimesta toiminnasta. Iso peukku!

    Toinen mielenkiintoinen on Pure Waste Textiles, joka käyttää 100% kierrätysmateriaalia.
    Molemmissa esimerkeissä on se erityisen hieno puoli, että näillä firmoilla on hyvä tarina kerrottavana: toisella tarkoitus on etsiä kestävyyttä kierrätysmateriaalin avulla ja toinen taas tietää (ja kertoo) tasan tarkkaan miten tuotantoketju menee ja mistä kuluttaja maksaa. Näillä stooreilla saa varmasti asiakaskunnasta ja muista sidosryhmistä apua toiminnan kehittämiseen. Ja varmasti myös hyvää mainetta. :)

    Tätä aihetta tulee kyllä varmasti seurattua tarkemmalla silmällä. Kiitos sinun blogitekstin.

    Mainiota kesän jatkoa!

    • outilespyy says:

      Pure Waste Textilesistä olenkin täällä jo moneen kertaan kirjoittanut. Mutta he ovat VAIN materiaalin valmistaja. Loistava sellainen, mutta silti. Avoimmuutta vaadittaisiin nimenomaan vaatteitten valmistajilta eli materiaalista seuraavan portaan tuottajalta, sillä tuottteitten alihankintaketjut ja tuotantoajat ovat sangen monimutkaisia ja epäeettisiä materiaaleihin verrattuna.

  8. […] käyttökelvottomia, rikkinäisiä vaatteita), mutta pelkään sen aina heilahtavan enemmän viherpesun ja vihreän markkinoinnin puolelle kuin että niistä olisi sen suurempaa ekologista merkitystä. Toisaalta kuluttajille […]

  9. […] Outilespyy kirjoittaa aiheesta, miten kallista vaatteita myyville yritykselle on viedä vaatteet kaatopaikalle. Mutta SPR kuitenkin kuskaa lahjoitustavaraa kaatopaikalle. […]

  10. tekstiilikeräyksiä kaipaava says:

    Tämä on jo vanha teksti, mutta kommentoinpa silti.
    H&M:n keräyksestä sen verran että H&M keräys on ainut tuntemani mahdollisuus ylipäätään kierrättää rikkinäistä tekstiiliä. En vie vaatteitani keräykseen siksi että saisin kuponkeja, vaan siksi että en halua käytettävissä olevan materiaalin päätyvän kaatopaikalle. Alekuponki on kannustin, enkä näe siinä mitään väärää, jos lopputulos on se että huonokuntoistakin tekstiiliä voidaan uudeelleenkäyttää. On totta, että osa kuluttajista varmasti ostaa lisää uutta kupongeillaan, mutta pidän todennäköisenä että he myös palauttavat ne takaisin kiertoon kun heillä ei enää ostetulle vaattelle ole syystä tai toisesta käyttöä. Minusta H&M -keräyksen haukkuminen on typerää, nimenomaan siksi että se on AINUT olemassa oleva kanava kierrättää näitä tekstiilejä ja uskon että pitkällä aikajänteellä se kannustaa myös muita tahoja keräämään kierrätettävää materiaalia.

    • outilespyy says:

      Jos luet tämän pidemmän tekstini H&M vaatekeräyksestä, niin ehkäpä se avaa kantaani paremmin. Tämä oli aika lyhyt teksti. Asia ei nimittäin ole mitenkään yksinkertainen tai mustavalkoinen. http://outilespyy.com/hm-is-the-donald-trump-of-recycle-week/

      Tärkeintä on ehkä myös määritellä mikä sinulle on “kierrättämistä”? Minä haluaisin ajatella sitä UUDELLEENKÄYTTÄMISENÄ ja vastuullisena jätteenkäsittelynä enemmän kuin tavaran siirtelynä paikasta toiseen tai dumppaamisena. On totta, että H&M vaatekeräyksen kautta I:CO/Soex Group ottaa vastaan myös rikkinäistä tekstiiliä, toisin kuin keräävät ja sitä jälleenmyyvät tahot (Fida, UFF), mikä on hyvä asia. Mutta vain puolet vaatekeräyksen tekstiilimassasta “kierrätetään” tai käytetään uudelleen. Puolet myydään Afrikkaan, sillä niille ei Euroopassa keksitä täällä muuta käyttöä kuin polttouuni. Tämä on mielestäni väärin, sillä meidän pitäisi käsitellä jätteemme siellä missä ne syntyvät eikä roudata niitä toiselle puolelle maailmaa jonkun köyhemmän maan ongelmaksi (joilla on heikko ympäristölainsäädäntö). Vai mitä mieltä olet? http://outilespyy.com/palaneen-karya/

  11. […] Kierrätystä vai dumppausta?  (Outi Les Pyy) […]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *