Lahjoita vaatteet oikein kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön

MeNaiset julkaisi eilen artikkelin liittyen tekstiien kierrätykseen ja lahjoittamiseen, jossa haastateltiin Arkijärki-blogin Jenni Sarrasta. Artikkeli sai alkunsa Jennin viikko sitten tekemästä postauksesta, johon hän oli koonnut podcast haastattelumme seurauksena ohjeita tekstiilahjoituksen tekemiseen. Postausta jaettiin muutamassa päivässä Facebookkiin yli 500 kertaa ja sitä kommentoitiin Arkijärjen face-sivulla ahkerasti. Blogipostaus poiki vielä toisenkin podcast-jakson, missä Jenni pohti postauksen saamia kommentteja ja palautetta. Aihe kiinnostaa ja hämmentää siis monia.

Mutta takaisin eiliseen. MeNaiset postasi facebook-sivulleen linkin tekemäänsä tekstiilikierrätysartikkeliin ja keskustelu lähti myös sen jälkeen heti käyntiin kuumana. MeNaiset haastatteli myös minua tähän artikkeliin, mutta valitettavasti kommenttini ei päässyt painoon tai jutun online-versioon asti (kuulemma toimittajan siirryttyä toiseen juttuun). Postaan haastatteluni siis tähän, jotta te rakkaat lukijani ja MeNaisten lukijat ymmärtäisitte kyseisen artikkelin ja Jennin haastattelun pääpointin paremmin.

MN: Mikä on pahin virhe, jonka vaatteita kierrättävät (siis esimerkiksi keräyslaatikoihin vievät) ihmiset tekevät?

Noin puolet suomalaisten tekemistä lahjoitustekstiileistä on valitettavasti jälleenmyyntiin kelpaamatonta ja kuitukierrätykseen sopimatonta lumppua. Tähän vaikuttaa osittain se, että niin moni vaatteistamme on nykyään sekoitetekstiilejä (sisältää mm. elastaania), mikä hankaloittaa kuitukierrätystä. Toki kuitukierrätykseen sopivien tekstiilien osuus olisi muutenkin vain 30% kerätyistä tekstiileistä ja jälleenmyyntiin sopivien määrä max. 20%. On siis virhe ajatella, että kaikesta vanhasta vaatteestamme voidaan sellaisenaan tehdä uusia kuituja ja tuotteita tai että järjestöt pesisivät ja huoltaisivat ne ennen myyntiin laittamista. Vaatteet ja asusteet ovat todella monimutkainen kulutustavara kierrätettäväksi (verrattuna esim. lasiin tai kartonkiin), joten sen lajittelussa uudelleenkäyttöön ja jätteeksi on myös omat jipponsa. Asusteet ovat vielä vaikeampia kierrätettäviä käytettyinä kuin vaatteet ja muut kodin tekstiilit, siksi niiden kanssa pitää olla erityisen tarkka.

Maassamme toimii useita hyvin erilaisia tekstiiliä kerääviä ja jälleenmyyviä tahoja, joilla on jokaisella omat toimintatapansa, resurssinsa ja logistiikaverkostonsa. Hyväntekeväisyysjärjestöjä on mm. Fida, UFF ja SPR:n Kontti-myymälät, työntekijät ovat palkkasuhteessa järjestöön ja myymälöiden tuotto menee erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, TexVex– ja Nextiili-pajojen tekstiililajittelu ovat paikallisia, pienellä alueella toimivia organisaatioita ja ne toimii taas suurimmaksi osaksi pitkäaikaistyöttömien ja kuntoutettavien voimalla ja saavat toimintaansa tukea valtiolta. Recci on puolestaan second hand -vaatteita myyvä, voittoa tavoitteleva yritys. Paikalliset jäteyhtiöt tekevät myös tekstiilikeräystä, koska EU:n jätelaki määrää kunnat keräämään tekstiilijätteen erikseen. Jäteyhtiöiden kautta tekstiili toimitetaan lähes aina jätteenpolttolaitoksiin, eli näihin keräyksiin ei kannata laittaa taas mitään myyntikelpoista. Jäteyhtiön kautta tehtävää tekstiililajittelua tekevää laitosta vasta pilotoidaan tällä hetkellä Lounais-Suomessa. Menee vielä joitakin vuosia, jotta se saadaan toimimaan suuremmassa kapasiteetissa, joten siihen asti kuluttaja joutuu tekemään enemmän. Lopullisen laitoksen toivotaan kyllä voivan käsitellä ja lajitella myös naapurimaiden tekstiilijätteitä.

H&M ja KappAhl tekstiilikeräyksiä hoitaa yrityksen ulkopuolinen yhteistyökumppani, saksalainen i:CO (Soex Group). Vaateliikkeiden tekstiilikeräyksiin lahjoitetut tekstiilit siis matkaavat Suomesta ulos muualle Eurooppaan, eikä yhteistyössä toimiva vaatefirma pysty varmasti sanomaan mihin kaikkialle niitä päätyy ja mihin käyttöön. I:CO:n oman tekstiilijäte-kaavionkin mukaan vain n. 30% kerätystä massasta on kuitukierrätyskelpoista ja n. 10% jälleenmyyntikelpoista. Eli lumppua ja käyttökelvotonta asustetta on puolet kerätystä massasta.

Puolet tarpeettomista ja kuluttajan käytöstä poistuvista tekstiileistämme olisi kuitenkin sopivaa seuraavalle kierrokselle, jos se ohjataan oikealla lajittelulla oikeaan paikkaan. Hyväntekeväisyysjärjestöt ja muut tekstiilikerääjät eivät pysty tekemään tätä yksin, vaan onnistuakseen he tarvitsevat lahjoittajien apua esilajittelussa ja vaatehuollossa. Toki osan tekstiileistä kuluttaja pystyy uudelleenkäyttämään kotonaan siivousrätteinä yms. mutta jossain vaiheessa niistäkin on luovuttava.

Jennin blogipostauksessa oli koottu erinomaisia vinkkejä lahjoituksen tekemiseen hyväntekeväisyysjärjestöille, ja niitä noudattamalla säästät järjestöiltä paljon työaikaa ja rahaa. Jos lahjoitus pakataan huolimattomasti tai sinne laitetaan sinne kuulumatonta tavaraa tai tekstiiliä, se aiheuttaa hyväntekeväisyysjärjestöille ylimääräisiä kustannuksia, jotka olisi voitu muuten käyttää hyväntekeväisyyteen. Suosittelen siis lukemaan lahjoitusohjeet tarkasti. Käytetyn tekstiilin lajittelee aina ihminen, eikä koskaan kone.

Lahjoitettavaksi kelpaamattoman lumpun loppusijoituspaikka taas riippuu omasta arvomaailmastasi ja resursseistasi. Jos olet huolissasi ilmastonmuutoksesta ja hiilijalanjäljestäsi, on ihan ok, että myyntiin ja kuitukierrätykseen kelpaamattomat tekstiilisi päätyvät sekajätteen kautta jätteenpolttoon Suomessa. Muitakin paikkoja toki on, esim. Kierrätyskeskus ja Nextiili, mutta esim. omaan arvomaailmaani ei kuulu se, että pitkäaikastyötön lajittelee vanhoja, rikkinäisiä ja joskus likaisia vaatteitani 9 euron päiväpalkalla. Siksi em. tahoille tehdyt tekstiili lahjoitukset pitäisi lajitella ja pakata kunnolla nekin.

Jos taas em. asiat eivät ole sinulle niin tärkeitä, tai sinulla ei vaan ole aikaa hoitaa niitä, H&M, KappAhl ja Recci ottavat vastaan myös lumppua, mutta se viedään suurimmaksi osaksi pois Suomesta ja saattaa päätyä mm. kolmansiin maihin käytetyn tekstiilin tukkukaupan kautta. Tämä on mielestäni ihan turhaa ja vältettävissä olevaa logistiikkaa ja ilmastopäästöjä. Lindexin tekstiilikeräyksen yhteistyökumppanina on Remeo, eli heidän käsistään tekstiilijäte jää Suomeen. Mielestäni suomalaisten olisi hoidettava jätteemme kestävästi oman maan sisällä, sillä meillä on siihen vaadittava infrastruktuuri ja ympäristölainsäädäntö.

Jos vaatteiden huolto tai lajittelu ennen lahjoitusta tuntuu sinusta ylivoimaiselta, voit toki tehdä lahjoituksen lumppukeräykseen lajittelematta, mutta tiedä, että parempaan tulisi pyrkiä. Ymmärrän, että esim. pienten lasten vanhemmilla on aika ja jaksaminen kortilla, mutta lapset eivät ole pieniä ikuisesti.

MN: Mitkä kolme asiaa pitää ainakin muistaa, kun vie vaatteita kiertoon? Siis ainakin keräyslaatikkoa ajattelen taas tässä.

Jos haluat, että vanhat vaatteesi pääsevät vielä mahdollisesti uudelle kierrokselle, on tärkeää pakata vaatelahjoitus oikein ja viedä se oikeaan paikkaan. Eri lahjoituspaikkojen pussit käsitellään eri tavalla logistisesti, joten myös niiden pakkausohjeet poikkeavat toisistaan.

1. Ulos keräyslaatikkoon vietävät lahjoitukset tulisi pakata sään- ja vedenkestävästi, jotta vaatteet eivät kastu laatikoissa. Ulkona sijaitsevien tekstiilikeräyslaatikoihin laitettaviin kasseihin saa pakata vain tekstiiliä. Kenkien ja laukkujen sisään kannattaa pakata sanomalehteä, niin ne selviävät määränpäähänsä rutistumatta paineen alla.

2. Myymälään vietävät lahjoituskassit voi taas pakata väljemmin eikä niitä tarvitse sulkea, mutta sekaan ei saa laittaa ns. “kovaa tavaraa” eli astioita, kirjoja jne. Kova tavara pakataan omiin lahjoituskaseeihinsa, erikseen tekstiilistä ja asusteista. Käytetyt alusvaatteet, sukat ja sukkahousut kuuluvat sekajätteeseen, sillä kukaan ei halua ostaa (tai myydä) käytettyjä alusvaatteita.

MN: Miksi kannattaisi nähdä vähän enemmän vaivaa vaatteiden kierrättämisen eteen? Eli kun ihminen, joka on ostanut liikaa vaatteita ja haluaa nyt karsia niitä, miten sen voi tehdä mahdollisimman järkevästi ympäristön kannalta?

En usko, että suomalaiset ostavat liikaa vaatteita, emme vaan osaa enää huoltaa ja pestä niitä oikein, mikä lyhentää vaatteen elinikää huomattavasti ja aiheuttaa tarpeen hankkia lisää. Hyvällä ja ekologisella vaatehuollolla säästämme siis tehokkaasti luonnonmateriaaleja, rahaa ja vähennämme tarvetta ostaa uutta. Ylläpidän Facebookissa Pyykkimuia-nimistä sivua ja faceryhmää, jossa voi kysellä neuvoja liittyen mm. tahranpoistoon ja pyykinpesuun.

Seuraavat ohjeet ovat Arkijärjen blogipostauksen yhteenvedosta, mutta täydensin kohtia omilla tarkennuksillani ja kommenteilla.

Pakkaa lahjoitus oikein (hyväntekeväisyysjärjestöille)

Tekstiili- ja vaatelahjoitukset eivät päädy hyväntekeväisyysjärjestöjen kirpputoreilla suoraan myyntiin, vaan useampi työntekijä käy sitä ennen jokaisen vaatteen läpi. Vaatteet odottelevat keräyslaatikoissa (ellei niitä toimiteta suoraan myymälään) ja rullakoissa useita päiviä, jopa viikkoja, ja tämä pitäisi ottaa lahjoitustekstiilejä pakattaessa huomioon.

  • Jos lahjoitat tekstiilejä ulkona sijaitsevien lahjoituslaatikoiden kautta, pakkaa lahjoituksesi vesitiiviisti! Ulkona olevat keräyslaatikot eivät ole vesitiiviitä. Jos ulkona on märkää, laatikon pohjalla voi olla vettä. Ylipakatuissa ja avoimissa kasseissa vaatteet kastuvat, ja muuttuvat saman tien käyttökelvottomiksi. Tekstiilikeräyslaatikoihin tuodut lahjoitukset tulisi siis pakata kaikki tiiviisti useaan muovipussiin tai jätesäkkiin ja sulkea pussit teipillä. Kestokassit (esim. Ikean kassit) ovat tähän tarkoitukseen huonoja, koska niitä ei saa kunnolla suljettua.
  • Tekstiililahjoituslaatikoihin pakatut kengät tulisi pakata pareittain pusseihin, erikseen tekstiileistä. Kun lahjoituskasseja puretaan, irtokengät eivät pysy yhdessä, ja parittomalla kengällä ei tee mitään. Lisäksi käytetyt kengät vaatteiden seassa ovat ikäviä, sillä pohjat ovat aina likaisia. 
  • Täytä käsilaukut sanomalehdellä! Lahjoitukset odottelevat pinoissa pitkiä aikoja. Tyhjä käsilaukku menee tekstiilien painosta lyttyyn ja menettää muotonsa myyntikelvottomaksi. Jotta laukku kestäisi myyntiin asti, se pitää täyttää sanomalehdillä, jotta laukku säilyttää muotonsa paineessa.
  • Älä pakkaa vaatteita samaan kassiin muiden tavaroiden kanssa! Monet tahot ottavat vastaan muutakin kuin vaatteita, mutta tekstiilit käsitellään erikseen, joten älä pakkaa vaatteiden joukkoon mitään muuta. Astiat ja muu kova kodin tavara kannattaa pakata sanomalehtiin, erikseen tekstiilistä ja lahjoittaa suoraan myymälään. 
  • Viikkaa vaatteet siististi! Vaatteet käyvät paremmin kaupaksi, kun ne ovat henkaroitavissa myyntiin suoraan kassista. 

Huolittele vaatteet ennen lahjoitusta (hyväntekeväisyyteen)

Lähtökohta on tietenkin se, että lahjoitettava vaate on puhdas ja myyntiin kelpaava, sillä hyväntekeväisyysjärjestöillä ei ole mahdollisuutta vaatehuoltoon tai pestä lahjoitettuja tekstiilejä. Vaatteita ei siis lahjoiteta suoraan päältä tai kellarin perukoilta, vaan ne pitää siistiä ja puhdistaa ennen lahjoitusta. Nosta vaatteet ainakin pois viime kesän kirppiskasseista henkarille ja anna niiden suoristua ja tuulettua hetki parvekkeella. Olisi ihanaa, jos myös höyryttäisit rypyt pois niistä. pesusta kosteita tekstiilejä ei saa missään tapauksessa lahjoittaa, vaan niiden on annettava kuivua kunnolla ennen pakkaamista. Pienetkin reijät tai muut virheet ovat ongelma. Jos haluat, että vaate päätyy myyntiin hyväntekeväisyyskirppiksen myymälään, tee korjaukset itse ennen lahjoittamista.

  • Kiinnitä napit ja korjaa pikkuvirheet! Kukaan muu ei sitä tee puolestasi ja rikkinäiset vaatteet ovat lahjoituksissa jätettä. Poikkeuksena ovat vintage ja retrovaatteet (90-lukua ja vanhempaa). Niissä menee läpi pikkuvialliset ja kuluneetkin, mutta uudemmissa, varsinkin 2000-luvulla valmistetuissa ollaan kierrätysjärjestöillä todella tarkkoja. Vintage- ja retrovaatteet kannattaa lahjoittaa aina kierätykseen, vaikka niissä olisi pikkuvikoja tai ne haisisivat ummehtuneelta.
  • Sulje vaatteiden kiinnitykset eli napit ja vetoketjut ennen kassiin viikkaamista. Näin tarkistat samalla että ne toimivat ja ettei esim. nappeja puutu. Tarkista kiinnityksien lisäksi kauluksen sisäpuoli, rannekkeet ja kainalot. Niissä ei saa olla tahroja, nukkaa tai kellastumaa.
  • Lahjoita vain puhdasta ja tuoksutonta! Poista tahrat, ja pese mieluiten hajusteettomalla pesuaineella. Pesuaineelta ja muilta parfyymeiltä tuoksuvat vaatteet myyvät huonosti ja tuoksu alentaa niiden arvoa. Jos vaate on kestotahrainen, sitä ei kannata lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Likaisen ja myyntikelvottoman lumpun loppusijoituspaikka on yleensä sekajäte (tarkista tämä paikallisesta jäteyhtiöstäsi tai taloyhtiöstäsi). Poikkeuksena taas vintage- ja retrovaatteet, sillä niille riittää yleensä tuulettaminen.
  • Poista nypyt itse! Kampaa nyppykammalla tai huristele nypynpoistajalla kaikki lahjoitettavat vaatteet. Jos vaate on kovin nyppyinen, sitä ei laiteta myyntiin vaan se on jätettä. Jälleen kerran – hyväntekeväisyysjärjestöjen henkilökunnalla ei ole resursseja kunnostaa vaatteita, ei myöskään poistaa nyppyjä. Nypynpoistajan voi ostaa elektroniikkakaupoista (Clasulla alle 15€).
  • Poista kaikki karvat! Vaatteet tulisi puhdistaa ainakin eläinten karvoista ja hiuksista. Myyntiin lahjoitettavaksi annetut kengät ja laukut pitää pyyhkiä kurasta ja polystä, sillä hyväntekeväisyysjärjestöillä ei ole mahdollisuutta pestä niitä. Tekstiilit tulisi viikata kassiin siististi, ja puhdistaa niin, että ne voi laittaa suoraan kassista myyntiin. Tätä tarkoittaa ohjeissa “puhdas ja myyntikelpoinen”. 
  • Käytettyjä sukkia, sukkahousuja ja alusvaatteita ei voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, elleivät ne ole lähes uutta vastaavassa kunnossa. Niissä ei voi olla käytön jälkiä; ei tummentuneita pohjia, nyppyjä, rispaantuneita kuminauhoja tai mitään muutakaan vikaa. Vintagealusvaatteet voi lahjoittaa, jos ne ovat ehjiä.

Lahjoita vaatteet aivan kuin antaisit sen oikeasti lahjaksi

Lopputulos on tämä: jos haluat, että vaatteesi saavat vielä uuden elämän jonkun muun ihmisen päällä, tee lahjoitus huolella. Mitä paremmassa kunnossa vaate on, sitä todennäköisemmin se päätyy vielä uudestaan jonkun päälle. Ja sama päinvastoin. Millään lahjoituksia vastaanottavalla taholla ei ole resursseja ruveta korjaamaan, puhdistamaan, siistimään tai muutenkaan käsittelemään saatuja vaatteita. Jos vaate ei ole valmiiksi käyttökunnossa, se ei myöskään todennäköisesti päädy myyntiin. Kylmä tosiasia on, että noin puolet lahjoituksena saaduista vaatteista ei ole myyntikuntoisia ja menee lajittelusta jätteeksi aiheuttaen hyväntekeväisyysjärjestöille turhia kuluja. Monesti tämä olisi kuitenkin vältettävissä sillä, että lahjoituksen antaja olisi kiinnittänyt näihin edellä mainittuihin asioihin huomiota. 

Tarkista hyväntekeväisyysjärjestöjen tekstiilin lahjoitusohjeet aina ko. tahon nettisivuilta ennen pakkaamista. Muissa jätteisiin ja jätteiden lajitteluun liittyvissä kysymyksissä, ole yhteydessä paikalliseen jäteyhtiöösi. Esim. HSY:n sivuilla on erinomaiset ohjeet jätteiden lajittelusta pääkeupunkiseutulaisille.

LISÄÄ LUETTAVAA AIHEESTA:

Lahjoitus- ja tavaranlajitteluohjeita tavaramäärän karsintaan, 2013.

Elastaani on ongelma tekstiilin kuitukierrätykselle, 2017.

Mihin lahjoittamasi tekstiilit päätyvät maailmalla, Maailman Kuvalehti 1.2.2018

H&M vaatekeräyksessä on puolensa ja puolensa. 2016

Mitkä tekstiilit olisi tärkeää toimittaa aina hyväntekeväisyyteen, 2015.

Share


9 responses to “Lahjoita vaatteet oikein kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön”

  1. Outi Hakunti says:

    Saammeko julkaista tekstiäsi nimelläsi varustettuna ja linkillä sivuillesi oikeasta lahjoitustavasta, Blogissamme sivustolla SPR-Kirppis.fi? Jaamme blogitekstejämme myös FB:ssa ja Instassa.

  2. […] vaateliikkeissä ja muissa krääsäkaupoissa. Olen itse kirjoittanut useita postauksia siitä, miten esimerkiksi tehdään vastuullinen lahjoitus hyväntekeväisyysjärjestölle. Vanhan tavaran käsittelyyn ja eroon hankkiutumiseen liittyvä ahdistus vaihtuisi näin […]

  3. […] annetaan vinkkejä vaatteiden kierrättämiseen, mutta suosittelen lämpimästi kurkkaamaan myös Outi Pyyn tekemän postauksen aiheesta. Tärkein vinkki vaatekierrätysrumban ja tekstiilijätteen […]

  4. ihan says:

    blogi on ainakin minulle liian pienitekstinen

  5. Tanja says:

    Tekstissä mainitset, että vintagevaatteet olisi hyvä toimittaa kierrätykseen, vaikka niissä olisi pikkuvikoja. Itselläni on ollut 7-vuotta käytössä “saa ottaa”-boksista löytynyt ihana n 50-luvun värikäs villakangastakki. Olen todennut takin liian pieneksi isojen villapaitojen kanssa ja ei pääse sen vuoksi usein käyttöön. Sisävuori on ollut alusta alkaen rikki, mutta ei ole haitannut minua. Mietityttää minne tuon voisi laittaa kierrätykseen (Helsingissä), kun sisävuori on rikki (lasketaanko pikkuviaksi?). Kannattaako tarjota second hand vintageliikkeisiin? Hyviä ideoita?

    • outilespyy says:

      Voit lahjoittaa kaiken vintagen hyväntekeväisyysjärjestöille. Vioista huolimatta. Vintage-vaatteiden kanssa hyväksytään huomattavasti enemmän vikoja kuin nykyaikaisissa vaatteissa. Mutta on parempi, että he tekevät tästä sen päätöksen, kuin sinä.

  6. […] henkilöistä. Osuuteni ohjelmassa on kahdessa eri roolissa, ensimmäinen Fidan myyjänä, jossa puhun lahjoituksien pakkaamisesta hyväntekeväisyysjärjestöille ja jälkimmäinen tekstiilikierrätystä pitkään seuranneena vastuullisuusvaikuttajana, jolloin […]

  7. […] ne loppuun kulutetut kotivaatteet sinne minne ne kuuluvat. Aiheeseen liittyen kannattaa tsekata Outi Les Pyyn vaatteiden kierrätysopas, josta selviää mihin ja miten loppuun kulutetut vaatteet […]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *