Tietoa mainostajalle ›

halpamuodin kallis hinta

garmentindustrymohakhaliarea.jpg_effected-001

Katsoin tänä viikonloppuna vaikuttavan dokumentin. Yle näytti televisiossa tällä viikolla Canal+ toimittajien tekemän Ulkolinja-dokumentin siitä, mikä on halpavaatteen hinta. Se oikea hinta. Halpavaateteollisuudessa on monia ongelmia. Osa niistä liittyy ihmisoikeuksiin ja tuotannon aiheuttamiin sosiaalisiin ongelmiin, osa luonnonsuojeluun ja luonnonvarojen kuluttamiseen. Dokumentti keskittyi selvittämään lähinnä H&M:n vaatetehtaitten toimintaa ja työntejijöitten olosuhteita Bangladeshissa ja Etiopiassa. Dokumentti on nähtävissä Yle Areenassa kesäkuun puoleen väliin asti. Alla toinenkin dokumentti liittyen samoihin aiheisiin, mikä löytyy YouTubesta.

Minusta on upeaa, että Yle näytti dokumentin, sillä sen aiheet näyttävät olevan niin monelle kuluttajalle vielä tuntemattomia. Harmi vaan, että se esitettiin samaaan aikaan lätkämatsin kanssa. Miksi H&M:n kaltaiset yritykset sitten aina joutuvat kritiikin ja tarkastelun kohteeksi? No koska he ovat niin isoja. Sillä on merkitystä mitä hömppälän kokoinen globaali yritys tekee, sekä ekologisesti, eettisesti ja taloudellisesti. H&M:llä on yli 3000 myymälää ympäri maailman ja he ovatkin maailman toiseksi suurin tekstiilejä valmistava vaateketju. Toiseksi suurin! Heidän tuotteitaan valmistetaan yli 800 tehtaassa. H&M-konserniin kuuluvat myös Monki, Weekday, Cheap Monday, COS, & Other Stories. Eli laittakaa dokkarin linkki jakoon.

Garments_Factory_in_Bangladesh.jpg_effected-001

Halpavaateteollisuuden työvoimaan liittyvät ongelmat ja ihmisoikeurikkomukset ovat tämän blogin lukijoille varmasti tuttuja, mutta mikä itseäni säväytti eniten oli konsernin tapa kiertää veroja. Ei ihme, että Bangladeshin ja Etiopian kaltaisten köyhien valtioiden on kukoistavasta tekstiiliteollisuudesta huolimatta mahdotonta päästä köyhyydestä eroon, kun tämän kokoiset yritykset eivät maksa tuotteitten valmistajamaahan lainkaan tuloveroa. Miten tekstiilituottajavaltiot voisivat ikinä auttaa kansalaisiaan tekemään elämästään parempaa, jos tämäntyyppiset verotulot jäävät kaikki Ruotsiin? Nyt puhutaan miljardeista euroista. Groteskeinta on se, että EU kuitenkin tukee H&M:n kaltaisia yrityksiä mm. rakentamaan logistisia tilojaan Euroopassa. Näkisin, että tällaisella liikevaihdolla varustettu yritys ei miljoonatukia tarvitse. Samaan aikaan lobbarit pitävät huolen siitä, ettei vaatetusalalle saada tuottajavastuuta. Olen tutkinut halpavaateteollisuudessa lähinnä vain luonnonsuojeluun ja tuotteitten valmistusprosesseihin liittyviä seikkoja, mutta nämä globaaliin talouteen liittyvät asiat olen sivuttanut lähes täysin. Paneudun jatkossa niihin enemmän. Halpavaatetuotannon siirtämisen Afrikkaan olen jo huomannut pari vuotta sitten. H&M on myös tehnyt myymälöitten ja ostotoiminnan omistusuhteittensa organisoinnin niin, että tämän tyyppinen taloustoiminta on täysin laillista, sekä EU:n että Bangladeshin lain mukaan. Jonkun mielestä varmasti ovelaa ja suorastaan nerokasta talous- ja verosuunnittelua, mutta minä näen tämän tyyppisen veronkierron modernina orjuutena.

bangladesh-garment-factory.jpg_effected

Halpavaatetuotannon siirtyminen Afrikkaan on myös mielestäni aika paradoksaalinen konsepti. Monessa Afrikan maassa käydään sisällissotaa tai maa on muuten poliittisesti epävakaa ja korruptoitunut. Etiopia on yksi Afrikan tiheimminasutuista ja köyhimmistä maista. Luonnonvaroja ei todellakaan olisi tuhlattavaksi tekstiiliteollisuudelle (vaateteollisuus on maailman toisiksi vesistöjä saatuttavin teollisuudenala). En suoraan sanoen edes tajua, mistä makea vesi näihin vaatetehtaisiin otetaan, sillä pellot kärsivät kuivuudesta jo nyt. Edellinen humanitäärinen katastrofi kärsittiin Etiopiassa 80-luvun alussa, kun maassa kärsittiin kuivuudesta ja sen seurauksena melkein miljoona ihmistä kuoli (maassa on 90 miljoonaa ihmistä).

Kuulen halpatyövoiman käytön vasta-argumenttina usein sen, että “eikö ole hyvä että heillä on edes jotain työtä”. Argumentti on monella tapaa falski. Minä näen halpatyövoiman modernin orjuuden muotona. Toisen maailmansodan jälkeen YK määritteli orjaksi kenet tahansa, jonka ei sallita vapaaehtoisesti poistua työstään. Käsittääkseni näillä tekstiilialan työläisillä on hyyyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työoloihinsa tai palkkoihinsa. Jos tilannetta vertaa länsimaitten teollistumiseen, niin meillä sentään AY-liike kehittyi samaan tahtiin tehtaitten kanssa ja työolot saatiin korjattua muutamassa kymmenessä vuodessa. Sinullakin on siksi nykyään oikeuksia työntekijänä.

Mitä asialle sitten voi tehdä? Jos ostat halpamaissa tuotettuja vaatteita, vaadi brändejä maksamaan ompelijoille enemmän palkkaa. Se ei näkyisi niin paljoa tuotteen hinnassa, mutta tekisi paljon halpatyövoiman elinoloille. Puolet Bangladeshin tekstiilituotannosta toimitetaan EU:n alueelle. Heidän tekstiiliteollisuutensa palveluksessa on 3,5 miljoonaa ihmistä. Suosi enemmän kotimaista tuotantoa ja osta pidempään käytössä kestäviä vaatteita. Jos jokainen suomalainen ostaisi 10€/kk enemmän kotimaista, se loisi maahamme 10 000 uutta työpaikkaa. Pidä parempaa huolta hankkimistasi vaatteista (pese oikein ja vähemmän, säilytä oikein ja korjauta/korjaa niitä) ja osta enemmän käytettynä. Kierrätä vanhat vaatteesi oikein. Viikon päästä 23.5. on taas Siivouspäivä. Yle Uutiset lähetti 13:lle suurelle suomalaiselle ja Suomessa toimivalle pohjoismaiselle muotiyritykselle kyselyn yritysvastuusta. Tässä tiivistetyt yritysten vastaukset. Kandee lukea läpi. Myös MOT:n puolelta löytyy mielenkiintoista katsottavaa ja luettavaa. Jos et ole vielä lukenut Rinna Saramäen Hyvän Mielen Vaatekaappia tai Outi Moilalan Tappajafarkkuja (tarjouksessa nyt 8€!!), niin lue edes ne. Nämä kirjat avaavat erittäin ymmärrettävästi tekstiilialan syy-seuraussuhteita ja antavat lisää käytännön vinkkejä sihen miten sinun kannattaa toimia.

Olet kuluttajana vastuussa siitä mitä ostopäätöksiä teet ja minkälaisten yritysten toimintaa tuet. Jos ostat tuotteita vain halpatyövoimaa käyttäviltä yrityksiltä, niin se on vähän niinku äänestäis kieroa poliitikkoa ja sitten ihmettelee kun asiat eivät edisty…

 

Share



4 responses to “halpamuodin kallis hinta”

  1. Tiiasara says:

    Hyvä postaus jälleen kerran! Viime viikolla ärsytti aivan suunnattomasti se kohu, mikä Valion luomulehmämainoksesta syntyi. Okei, kyse oli tietynlaisesta viherpesusta, kun lehmien väitettiin tekevän mitä haluavat mutta kyseessä on kuitenkin oikea luomutuote. Suurella äänellä kuitenkin kehoitetaan boikotoimaan Valiota ja samalla sallitaan Hömppälältä verokierto ja orjatyö “koska parempi kuin ei työtä ollenkaan”. Niin, samaa ne orjat Amerikassakin aikoinaan ajattelivat… No mutta, pointti siinä, että miten luomulehmien kohtelusta nousee hirveä älämölö mutta tällaiset ympäristörikokset ohitetaan olankohautuksella ja ostetaan lisää halpavaatteita, jotka päällä sitten mennään riehumaan maitotuottajia vastaan eduskuntatalon portaille. Boikottiin vaan, kunnes alkavat maksamaan kunnon palkkaa ja lopettavat ympäristörikokset ja veronkierrot!

    • outilespyy says:

      Halpatuotankokysymys ei koske pelkästään H&M:ää vaan monia muita vaatevalmistajia myös. Olkaa aktiivisia kuluttajia ja tehkää vetoomuksia. Kirjoittakaa kirjeitä asiakaspalveluun, jossa vaaditte ompelijoille parempia palkkoja. Kerro firman huonoista toimintatavoista ystävillesi, jotka shoppaikevat halpaketjuissa ja kerro heille vaihtoehtoisista tavoista kuluttaa. Tai esim. jaa tämä blogipostaus.

  2. jenna.h says:

    Tämä kyseinen ohjelma sisälsi useita perättömiä syytöksiä sekä virheellistä tietoa H&M:n toiminnasta. Se on esitetty Euroopassa jo viime vuonna joten asiavirheet ovat olleet tiedossa mutta toimittajat haluavat jatkaa mustamaalaamista. Kannattaa tutustua aiheeseen muistakin näkökulmista.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *