pyykki on muutakin kuin lämpötila

laundry-machine-girl

 

Ylen Uutisissa toimittaja Kati Jurkko pohti menneenä viikonloppuna sitä, mitä kuluttajan pitäisi tehdä pyykkinsä kanssa otsikolla: Ekologisuus painostaa pesemään alhaisella lämpötilalla – Puuvilla kyllä kestää 60 astetta.

Jotta ymmärrätte miksi ko. kirjoitus ei minua naurata, otsikoin jutun uudestaan käyttäen ruokavertausta. Olen huomannut, että ne ymmärretään helpommin kuin tekstiiliasiat. “Kakut pitää paistaa aina 180-asteessa.” Ai eikö? No ihan totta.

Olen vuosi toisensa jälkeen täysin pöllämystynyt siitä, miten vaatehuolto niputetaan muutamaksi kivaksi vinkiksi samalla puhuen ekologisuudesta. Se olisi sama kuin kakuista ja pihveistä puhuttaisiin yhtenä ja samana asiana ja sitten ihmeteltäisiin, miksei ruuanlaitto suju ja ympäristöjalanjälki pienene. Se, että myöskään toimittajat eivät enää tee taustatyötä kunnolla, aiheuttaa jutun lukijoissa ja kuluttajassa entistä enemmän hämmennystä. En sano, että kyse tässä artikkelissa olisi ollut taustatyön puute, mutta näen näitä paljon. Artikkelit yleensä yksinkertaistavat ja tiivistävät liikaa asioita, joita ei pitäisi tiivistää. Toivoisinkin, että kun puhutaan siivouksesta, tekstiilihuollosta ja ruuanlaitosta, niin toimittajat muistaisivat soittaa mm. martoille. He ovat loistava taho antamaan perspektiiviä ja oikolukemaan näitä juttuja läpi.

Pilkotaanpa Ylen artikkeli osiin.

 

YLE: “Vaatteiden pesulappuihin merkityt pesulämpötilat ovat joskus alhaisempia kuin mitä materiaali kestäisi. Tavallisessa puuvillaisessa t-paidassa tai alusvaatteessa saattaa olla 40, joskus jopa 30 asteen pesumerkintä.”

Kyllä, tämä pitää paikkansa kun puhutaan pelkästä kuidusta. Mutta on eri asia pestä koneessa tiiviistä puuvillakankaasta kudottu miesten kauluspaita kuin naisten ohuesta puuvillatrikoosta neulottu t-paita tai toppi. Pesukoneessa on otettava lämpötilan lisäksi huomioon myös vaatteen sidoksen kestämä kulutus, kun se pyörii siellä pahimmassa tapauksessa 1200 kierrosta minuutissa farkkuparin kanssa (joka painaa märkänä kilon). Ohut trikootoppi ei kestä tällaista myllytystä, ja miesten kauluspaitakin kärsii siitä pidemmän päälle. Kyse on siis mekaanisesta kulutuksesta.

Vaatevalmistajat joutuvat arvioimaan pesulämpötiloja merkitessään monta eri asiaa. Mm. Kuinka usein asiakas pesee tuotetta? Onko siinä muita komponentteja, jotka eivät kestä 60-asteen pesua? Jos laitamme 60-asteen pesun, niin tajuaako asiakas että se tarkoittaa kuitenkin hienopesuohjelmaa, eikä täyttä linkousta? Onko vaara, että puuvillatuotteen printistä irtoaa pesussa väriä, jos laitamme siihen 60-astetta? Aika monta reklamaatiota vaateliikkeessä käsitelleenä, väittäisin että asiakas tuhoaa itse vaatteen huonolla lajittelulla (mitä vaatteita pestään yhdessä koneellisessa ja millä ohjelmalla), vaikka pesulämpötila olisi ollut oikein. On niin helppoa syyttää huonoa laatua, vaikkei itsellä ole mitään käryä siitä mitä pesukoneesi tekee ja mikä sinne kuuluu.

Tästä syystä olenkin ihmetellyt usein sitä miksei vaatteeseen merkitä myös pesuohjelmaa, eikä vain lämpötilaa. Käsinpesu kyllä merkitään erikseen, mutta asiakas luulee senkin olevan vain lämpötilan takia, vaikka kyse onkin useinmiten pesun hellyydestä. Lisäksi jotkut meistä vetelevät 10 vuottan vanhoilla pesukoneilla, ja toisilla on taas uusin konemalli, jossa on villalle oma vaahtopesu. Koneetkin käyttäytyvät eri tavalla.

Nykyään monissa vaatteissa on useampaa kuitua puuvillan lisäksi, esim. elastaania, akryyliä tai polyesteriä. Pesuohje merkitään vaatteeseen siis heikomman kuidun mukaan. Halpa elastaani kärsii korkeista lämpötiloista (ja huuhteluaineesta), joten vaatetta, esim. elastaanifarkkuja, ei kannata pestä 60-asteessa vaikka niissä olisi 95% puuvillaa. Farkun käyttöikä lyhenee tällöin huomattavasti. Lisäksi kuiduissakin on laatueroja eli kaikki polyesterit eivät ole samanlaisia ja käyttäydy samalla tavalla korkeissa lämpötiloissa.

ANARKISTIMARTTAN RATKAISU: Pesen itse puuvillaiset alusvaatteet, lakanat ja pyyhkeet 60-asteessa, vaikka pesulappu sanoisi mitä. Lakanat pesen kerran kuussa 95-asteessa, jotta niistä irtoaa hiki ja eritteet ja samalla puhdistuu pyykkikoneen rumpu. Käyttövaatteet pesen mahdollisimman harvoin koneessa, ja silloinkin hienopesuohjelmalla ja 30/40-asteessa. Eniten tuuletan, höyrystän ja pakastan niitä. Neuleita en ikinä vesipese, käsin tai koneessa. Omistan paljon aluspaitoja ja käytän niitä neuleitten alla. Aluspaidat pesen sitten koneessa 60-asteessa sukkien ja alusvaatteitten kanssa. Farkkuja konepesen mahdollisimman harvoin, varsinkin jos niissä on elastaania. Farkutkin pakastan ja tuuletan. Jos haluat pestä puuvillavaatteesi edes joskus 60-asteessa, osta vain sellaisia vaatteita, jotka ovat 100% puuvillaa, eikä mitään kuitusekoitteita.

 

laundry-hanging-1

 

YLE: “Erityisesti jos on sairauksia, niin ilman muuta tekstiilit pitää pestä kuumemmassa. Esimerkiksi sairaalatekstiilien ja potilasvaatteiden on kestettävä seitsemänkymmentäviisi astetta, jotta bakteerit varmasti katoavat, Pylsy kehottaa. Valkoiset lakanat voi edelleen pestä silloin tällöin jopa 90 asteessa.”

Koti ei ole sairaala, mutta jos sinulla on iho-, pöly- ja tekstiiliallergioita, niin korkea lämpötila on lakanoille hyvä. Parhaiten lakanoitten pöllyämisen saa estettyä mankeloimalle ne, jolloin irtokuidut sitoutuvat paremmin kankaaseen.

ANARKISTIMARTTAN RATKAISU: Itse en käytä lakanoille tai pyyhkeille ollenkaan perinteistä huuhteluainetta (pehmentäjänä), koska en halua kuormittaa Suomenlahtea kemikaaleilla. Ekologinen huuhteluaine on pari ruokalusikallista etikkaa (huuhteluainelokeroon) tai valmis pyykkietikka. Sen sijaan kulutan energiaa hieman enemmän rumpukuivaamalla ne, jolloin niistä tulee pehmeämpiä mekaanisesti. Kuitua irtoaa rumpukuivauksessa ja se ohentaa pidemmän päälle lakanoita, mutta se on mielestäni parempi ja ympäristöystävällisempi ratkaisu kokonaisuutena kuin kemialliset pesuaineet. Lisäksi säästyn tällöin lakanapyykin sisäkuivattamiselta. Pesukoneen rummun puhdistumisen kannalta on hyvä, että tekstiilejä pyöräytetään joskus 95-asteessa. 60-asteen lakanapyykin voi tehdä pesupallolla, ilman kemikaaleja. Mutta kun pestään 95-asteessa tarvitaan pesupähkinöitä tai ekologista pyykkisaippuaa, sillä kaikki ekopesuaineet (esim. ekopesupallo) eivät usein toimi yli 60-asteessa. Jos olet pölyallerginen, opettele mankeloimaan lakanat.

 

laundry-linen-pile

 

YLE: “Koska ekologisuutta korostetaan nykyisin paljon, alhaisella pesulämpötilamerkinnällä halutaan viestiä, että näin säästää energiaa. Pesuveden lämmittäminen on siitä näkökulmasta todella merkittävä tekijä. Mutta sen minkä veden lämmittämisessä säästää, voi menettää toisaalla. Veden ja sen lämpötilan lisäksi pesutulokseen vaikuttavat kemikaalit, pesumekaniikka ja aika. Jotta vaate puhdistuisi kolmessakymmenessä asteessa, näitä muita tarvitaan suhteessa enemmän.”

Energiansäästö on todellakin yleisin asia mistä vaatemerkit puhuvat kuin halutaan edistää vaatehuollon ekologisuutta brändimarkkinoinnin näkökulmasta. Mutta ihan yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpää on vedenkulutus vaatteen eliniän aikana (tuotanto + vaatehuolto), vaatehuollossa käytetyt kemikaalit ja vaatteen kokonaiskäyttöiän pidentäminen, eli millaisia vaatteita ostat ja miten usein.

Jos vaatteen ympäristövaikutuksista 30% tulee kuluttajan vaatehuollosta, niin pesukertojen määrä (vai vesipestäänkö ollenkaan), käytetty pesuaine ja vaatteen eliniän pidentäminen on kuluttajan harteilla. Ei vaatteen valmistajan.

Yksi pesukoneellinen kuluttaa keskimäärin noin 100 litraa normaaliohjelmalla ja 45 litraa ekopesuohjelmalla. Yhden farkun tuottamiseen kuluu jo 10 000 litraa makeaa vettä puuvillan kasvatuksen ja tuotannon aikana, mikä on yhden henkilön 10 vuoden juomavedet. Makea vesi on maapallon elämän ja ihmisen terveyden kannalta tärkein luonnonvaramme. Eli käytetään sitä harkiten, vaikka asummekin Suomessa missä vettä vielä on yllinkyllin. Tämän takia en vesipese mitään koneessa huvikseni.

ANARKISTIMARTTAN RATKAISU: Osta mahdollisimman paljon käytettyä, laadukasta, kestävää. Tahrat pitää käsitellä heti kun ne tulevat vaatteeseen, ettei koko koneellista tarvitse pestä yhden tahran takia. Tsekkaa aiempi postaukseni ekologisesta tahranpoistosta. Tuuleta enemmän kuin peset koneessa. Opettele korjaamaan vaatteesi (tsekkaa marttojen kurssit), tai maksa niiden korjauttamisesta paikalliselle ompelijalle ja pienyrittäjälle. Kierrätä ne vastuullisesti, ja oikeisiin paikkoihin, kun et niitä enää käytä.

 

clothes-environmental-impact

Kuva: Vaatteen ympäristövaikutukset ja niiden osuus vaatteen elinkaaren aikana.

 

Vaatehuolto on ihan yhtä monisyinen asia kuin ruuanlaitto. Ei ole olemassa mitään yleispäteviä ohjeita. Siksi mielestäni niistä ei pitäisi kirjoittaa mitään liian yksioikoisia uutisia ja artikkeleita. ja jos kirjoitetaan, niin sitten paneudutaan vain yhteen osa-alueeseen ja selitetään se hyvin. Jutusta on myös kuluttajalle huomattavasti enemmän hyötyä, jos siinä annetaan vaihtoehtoja eri toimintamalleille ja selitetään niiden eroja.

Jos haluat opetella niissä paremmaksi, suosittelen opettelemaan vaatekuidut ja niiden tunnistamisen. Laiskan kannattaa hankkia uusi energiatehokas pesukone, jossa on aroille kuiduille erikoistuneet ohjelmat. Vaihda pesuaine jo tänään pesupalloon, pesupähkinöihin ja muihin ekopesuaineisiin ja opettele käyttämään niitä eri tilanteissa. Harmonisoi vaatekaapisi värimaailma, niin saat pestyä isompia koneellisia. Ala käyttämään taloyhtiösi tuuletusparveketta tai omaa parvekettasi pesukoneen sijaan.

Ja ennen kuin kukaan mainitsee mitään urheiluvaatteista tai lapsipyykistä, niin sanon vain, että selvitystyöni niiden ekologisemmasta vaatehuollosta on edelleen käynnissä. En itse urheile, niin omakohtaisia kokemuksia ei ole. Olen myös yhden hengen talous, eli minulla ei ole mitään käryä vauva- ja lapsipyykistä (paitsi että sappisaippua on parasta vauvakakanpoistajaa). Tämä kirjoitus keskittyy aikuisten käyttövaatteisiin, sillä niistä tiedän paljon.

 

Puuh. Jos kirjoittaisin kirjan pyykinpesusta, niin ostaisitko sen?

 

 

Share



3 responses to “pyykki on muutakin kuin lämpötila”

  1. Rinna says:

    Katson kyllä itse suunnitteluvirheeksi, jos tavallisessa 100% puuvillavaatteessa on jotain komponentteja tai painatuksia, jotka eivät kestä 60 asteen pesua. Saa asiakas tulla ihan aiheesta mussuttamaan, jos vaikka t-paita menee tavallisessa pesussa pilalle. Eri asia tietty jos on jokin kuuranherkkä organdipitsiluomus, vaikka se puuvilla olisikin.

    Noin muuten on totta että vaatehuoltoa on vaikea tiivistää muutamaan iskulauseeseen. Pyykin itse lajittelevia älypyykkikoneita odotellessa…

  2. Kaisa says:

    Hei!

    Kirjoita kirja, mutta laajenna aihetta myös vaatteiden hankintaan, pukeutumiseen ja tyyliin! Mitä miltäkin materiaalilta voi odottaa? Onko keinokuidut neuleissa aina pahasta? Jos teetän ompelijalla, kuinka osaan hankkia laadukkaat kankaat? Mikä on valmistajan osuus laadussa ja mikä minun osuuteni vatteen huollossa?

    Olen todella kyllästynyt huonolaatuisiin vaatteisiin. Olen tehnyt periaatepäätöksen, että ostan vain laadukkaita vaatteita. Niinpä minulla on ollut vaikeuksia ostaa mitään vaatteita. Niitäkin on varmasti tarjolla, kun vain osaisin löytää. Kirjoita kirja, siitä olisi apua!

    Yksi eniten inhoamani pyykinpesuohje on “pese vain täysiä koneellisia”. Ja sitten pitäisi kuitenkin lajitella vaatteet huolellisesti. Eihän kaikkia pyykkilajeja tule täysiä koneellisia.

    Kerran kävi niin, että tytön paita, joka näyttää olevan samaa kuviollista kangasta kokonaan, otti pesussa hihoihin väriä. Etuosan materiaali olikin erilaista kuin hihojen. Materiaaleissa on muutenkin huomattavia eroja siinä, mihin värit tarttuvat herkimmin.

  3. Minna says:

    Sappisaippua tosiaan on lapsiperheessä ihan ehdoton. Paikallisen ekokaupan pitäjä ihmetteli, miten niitä paloja saa niin nopeasti kulumaan, kun niiden pitäisi olla riittoisia – niinhän ne ovatkin, mutta meillä käytössä lähes joka päivä!

    Ja lapselle kanssa käytettyä. Käytetystä näkee heti, miten vaate kuluu käytössä, vaatteisiin menee vähemmän rahaa ja lapsen iholle tuleva kemikaalikuorma pienentyy. Ja mieluiten ostan jotain kuviollista, jos kaikki tahrat eivät lähdetään, niin vaatetta voi silti käyttää.

    Opin käyttämään etikkaa huuhteluaineena vasta kestovaippojen kanssa, sillä se pitää tehokkaasti hajut poissa. Toiset vannovat sitruunahapon nimeen.

    Kirja pyykinpesusta olisi kyllä mielenkiintoinen! Mutta en kyllä tiedä, miten vaatekaappiin saisi pelkkiä laatuvaatteita, kun vaihtelee vaatteita ahkerasti kaverien kanssa. Olen myös yrittänyt tuulettaa omia vaatteita, mutta vaikka en juuri liikuntaa harrasta, tulee arjessa kuitenkin hyötyliikuttua sen verran, että yleensä tuuletus ei kuitenkaan riitä…Farkut toki pakastaa ja tuuletin, yläosat aiheuttavat enempi päänvaivaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *