ekopyykki ei ole rakettitiedettä


“Pyykinpesemiseen ei ole olemassa mitään kolmen vinkin ihmesääntöä. Se olisi sama kuin kysyisin kokkausvinkkejä ja mausteina olisi aina suola, pippuri ja voi. Yleensä toimivaa, mutta ei sovi kaikkeen ja kaikille.”

 

Aina kun olen luennoimassa ekologisesta muodin kuluttamisesta, mikään ei herätä paikallaolijoissa niin paljon keskustelua kuin pyykki. Olen kirjoittanut vedenkulutuksesta paljon tässä blogissa, mutta näköjään ekopyykkäyksen eri tavat ja ekopesuaineet ovat jääneet draftin tasolle. Päätinkin nyt kirjoittaa kokonaisen postaussarjan pyykin pesemisestä ja eri ekopesuaineista.

Se, miten usein ja millä aineilla peset pyykkisi, on tärkeää.  Jos oheista kaaviota tulkitaan yksioikoisesti, ei luomupuuvillaisen vaatteen (tuotettu kaukomailla) hankkiminen tee siitä ympäristön kannalta kuin 10% paremman teon, jos peset ja huollat vaatetta perinteisillä pesuaineilla. Mutta jos vaihdat pesuaineesi heti tänään ekopesuaineisiin ja vähennät vedenkulutustasi (eli konepeset vähemmän), niin toimiesi ympäristövaikutus on huomattavasti suurempi. Vaikka et siis ostaisi ainuttakaan ekovaatetta elämäsi aikana, vaihda pesuaineesi jo tänään ja mieti tarkkaan mitä koneeseen laitat.

 

“Vaatteen ympäristövaikutuksesta keskimäärin 30% aiheutuu siitä, miten kuluttaja huoltaa vaatetta sen elinaikana.”

 

 

Vaatteen huollon ympäristövaikutuksiin vaikuttaa myös pesukertojen määrä per vaate sen käyttöaikana ja pesukoneesi vetoisuus (pyykkiä, kiloa) ja koneen kuluttama vesimäärä. Oman pesukoneen ohjekirja kannattaa etsiä, ja tarkistaa sieltä koneen kulutus. Jos ohjekirja on hukkunut, netistä löytää kyllä aika varmasti siitä pdf-kopion muutamalla eurolla. Naputat vain googleen koneesi merkin ja mallin ja sanan manual.

Olen itse tullut siihen tulokseen, että kaiken kaikkiaan ekologisinta on vesipestä varsinkin käyttövaatteita mahdollisimman vähän koneessa. Tämän takia säilytän omia vaatteitani henkaroituna asunnossa, jotta ne tuulettuvat käyttökertojen välillä. Aikuisten käyttövaatteita (kauluspaidat, housut, neuleet jne.) voi mielestäni käyttää aika monta kertaa, ennen kun niitä on tarvetta laittaa koneeseen. Poikkeuksena tietenkin sukat, alusvaatteet, pyyhkeet ja lakanat, jotka tulee hygieniasyistä pestä säännöllisesti.

Vien vaatteitani joskus myös taloyhtiön parvekkeelle tuulettumaan ja tarvittaessa myös pakastan niitä poistaakseni hajuja. Jos vien vaatteita ulos kerralla enemmän, käytän tuuletusrekkiä (suosittelen kotimaista Sinituotteen Sonya-rekkiä koska se on koottava). Pakastaminen sopii erityisesti neuleille, vuoritetuille ja vintage-vaatteillle, koska niitä ei kuuluisikaan vesipestä koneessa. Vaate laitetaan muovipussiin ja muutamaksi päiväksi jääkaapin pakastelokeroon tai pakastimeen. Vaikka itse kuitu kestäisikin konepesun ja veden, niin em. vaatteitten palauttaminen muotoonsa pesun jälkeen osoittautuu yleensä mahdottomaksi. Älä siis laita neuleita, vuoritettuja vaatteita ja vintagea koneeseen, ellei sinulla ole ompelimotason silitysyksikköä kotona ja osaat käyttää sitä. Myös tahranpoisto hoidetaan näille vaatteille vain paikallisesti, eikä kastelemalla koko vaatetta.

En ole vielä löytänyt tutkimusta, joka supporttaisi väitettäni siitä, ettei neuleita, varsinkaan villaisia, kannata pestä ollenkaan koneessa. Mutta totean vain näin, että en ole enää kutistanut tai pilannut ainuttakaan neuletta sen jälkeen kun lopetin niiden konepesemisen. Luonnollisiin karvakuituihin on kulunut aika paljon luonnonvaroja, kun ne on tuotettu, joten olisi harmi kuluttaa ne loppuun ennätysajassa pesukoneen takia. Mikromuovit ovat taas ongelma pehmeäpintaisia ja tekstuurisia keinokuituja pestäessä, joten suosittelen kokeilemaan pesemättömyyttä ihan senkin takia. Suojellakseni neuleitani, ja muita arkoja vaatteita, käytän niiden alla aina aluspaitaa. Se saa hikeentyä ja likaantua ja se pestään koneessa 40-60 -asteessa. Mutta ei sitä neuletta.

 

 

Alusvaatteet ja sukat vesipesen koneessa 60-asteessa ekopyykkipallolla. Lukemissani tutkimuksissa suositeltiin, että alusvaatteet ja sukat pestäisiin erikseen muusta pyykistä. Tämän takia about kaikki omistamani pikkupyykki on mustaa, jotta saan niistä täysiä koneellisia yhden henkilön taloudessa. Omistan alusvaatteita ja sukkia sen verran monta paria, että pärjään niillä kuukauden päivät.  Bakteerit kasvavat ja haisevat nopeammin keinokuiduissa, joten olen pyrkinyt hankkimaan alusvaatteet ja sukat mahdollisimman paljon puuvillaisina. Sukkahousut pesen myös koneessa, mutta laitan ne aina pesupussiin. Rintaliivit ovat toisessa pesupussissa, jotta niiden hakaset eivät revi muita pyykkejä pesun aikana. Rintsikoita käytän useita kertoja, jopa viikon, ennen pesua, mutta sukat ja alushousut vaihdan tietenkin päivittäin.

 

“Pesukonekin on puhdistettava joskus. Laiska pesee kerran kuussa ainakin yhden koneellisen 95 asteessa, jotta koneen rummussa olevat bakteerit kuolevat pois. Nukkasihdit ja pesuainelokero on myös pestävä säännöllisesti.”

 

 

Lakanat ja pyyhkeet pesen pesupähkinöitten kanssa yleensä aina 60-asteessa, mutta vähintään kerran kuussa 95-asteessa. Tarvittaessa laitan lusikallisen etikkaa mukaan huuhteluainekaukaloon, jolloin lakanat ja pyyhkeet ovat pesun jälkeen pehmeäitä. Eräs tuttuni liottaa ennen pesua etikan seassa pilkottuja appelsiinikuoria, jotta etikka ei haise enää niin pistävältä. Etikan hajua ei kannata pelätä, kun tekstiili tulee ulos koneesta, sillä se haihtuu nopeasti tekstiilin kuivuessa. Etikkaa on käytetty aiemmin pyykinpesussa myös sen bakteereja tuhoavien ominaisuuksien vuoksi. Se siis desinfioi pyykkiä kemikaalittomasti.

Lakanat ovat yksi eniten ihokontaktiin joutuvista tekstiileistämme, enemmän kuin mitkään vaatteemme. Vietämme lakanoissa n. 8 tuntia päivässä ja tyynyliina on lähempänä kasvoja kuin mikään muu tekstiili. Lakanat kannattaa vaihtaa ja pestä ainakin parin viikon välein, mielellään kerran viikossa, varsinkin jos perheessä ollaan oltu sairaana tai sinulla on allergioita. Tutkimusten mukaan tekstiileissä olevien bakteerien määrän ei pitäisi olla haitallista terveelle ihmiselle, mutta bakteerit aiheuttavat sen, että ne alkavat haista ja ne saattavat aiheuttaa herkkäihoiselle ongelmia, jos vaihtoväli venyy liian pitkäksi. Tämä on aika henkilökohtainen määre, joten kannattaa testailla mikä toimii sinulle parhaiten. Jos olet pölyallerginen, suosittelen kuivauksen jälkeen lakanoitten mankelointia, mikä tiivistää ja sulkee kuidun ja ehkäisee pölyämistä.

 

 

Kuten voit lukea tekstistä, pidän kodinkonemyyjien hokemaa siitä että ekologinen pyykki pestään aina alhaisissa lämpötiloissa, täysin pötynä. Kyllähän se on osittain totta, että siinä säästyy energiaa, mutta pesemätön koneellinen säästää vielä enemmän. Olen myös aivan varma, että osa allergioistamme johtuu mm. siitä, ettemme pese lakanoita tarpeeksi korkeissa lämpötiloissa ja puhdista konetta säännöllisesti, jolloin bakteerit perustavat sinne oman sivilisaation. Pyykkiä on myös pestävä moneen kertaan, koska se haisee (bakteerien syy) ja pesukone hajoaa nopeammin, koska zeoliittikerääntymät saostuvat rumpuun ja rikkovat sen muutamassa vuodessa ja sitten onkin pakko ostaa taas uusi kone, koska zeoliitin takia vanhan korjauttaminen maksaa saman verran.

Luotankin pesukonevalmistajien puheisiin vasta kun he alkavat puhua veden säästämisestä, suosittelevat asiakkailleen pesulämpötilan sijaan sopivaa pesukertojen määrää ja luonnon säilymisen ja koneen pitkäikäisyyden takia täysin kemikaalittomia pesuaineita.

 

“Zeoliittia on valitettavasti myös joissakin ekopesuaineissa.”

 

Suomi kielsi pesuaineitten fosfaatit vuonna 2012, osana Itämeri-strategiaa. Ne korvattiin laajalti eräänlaisella synteettisellä savella, zeoliitilla. Ympäristön kannalta se on suhteellisen harmiton aine, mutta pesukonetta ja vedenpuhdistamoja se rasittaa. Jos käytät perinteisiä pesuaineita ja tykkäät pestä pyykkisi alhaisissa lämpötiloissa, kone pitäisi puhdistaa zeoliittijäämistä säänöllisesti, ettei se mene rikki. Marttojen sivuilla on hyviä vinkkejä tähän. Jos taas pesuaineessa lukee fosfaattien korvaajina EDTA tai NTA, se kannattaa jättää ostamatta. Kyseiset aineet ovat erittäin huonosti luonnossa hajoavia ja mahdollisesti haitallisia eliöille.

Suosittelen kyllä muutenkin jättämään zeoliittia sisältävät pesuaineet kokonaan pois, sillä sen lisäksi, että se sakkautuu koneen rumpuun, se voi myös harmaannuttaa vaatteet, eikä huuhtoudu kunnolla tekstiileistä. Zeoliittia on valitettavasti myös joissakin ekopesuaineissa, eli olkaa tarkkoina. Kun pesukoneet tulivat markkinoille 60 vuotta sitten, markkinoinnissa puhuttiin eniten tahrattomasta valkoisuudesta. 1990-luvulta lähtien on puhuttu tahrattomuuden sijaan allergisoivista pesuainejäämistä, joiksi myös zeoliitista jäävät hiukkaset lasketaan. Lopputuloksena zeoliitin käyttö on laskenut kuluttajien luottamusta ekopesuaineita kohtaan ylipäätään, mikä on erittäin harmi, koska pääpointti menee silloin monelta ohi. Onneksi käyn tulevissa postauksissani läpi pesuainevaihtoehtoja zeoliitin tilalle, eikä ympäristöystävällisyyttä tarvitsisi rinnastaa huonoon pesutulokseen. Lukutoukille suosittelen Päivi Timosen väitöskirjaa Pyykillä. Arkinen järkeily ja ympäristövastuullisuus valinnoissa (2002).

 

 

Oheisesta kaaviosta näet, miten paljon yksi rumpukuivauskierros kuluttaa sähköä. Sitä menee kolme kertaa 40-asteen koneellisen verran ja kaksi kertaa 60-asteen koneellisen verran. Asun itse pienessä asunnossa ja rumpukuivaan alusvaatteet, sukat ja lakanat, jotta kuivatettavan pyykin määrä olisi mahdollisimman pieni. Olen laskenut, että pyykinpesuuni kuluva energiamäärä on pysynyt tämän takia about samana, mutta henkilökohtainen vedenkulutukseni on laskenut reippaasti alle puoleen kymmenen vuoden takaisesta, mikä on mielestäni huomattavasti tärkeämpää. Kotiini tulee ekosähkö.

Käyttövaatteet kuivaan henkaroituna tuuletusrekillä, sekä yläosat, että alaosat. Olen päätynyt tekemään näin, sillä olen laiska, enkä halua höyryttää tai silittää pyykkiäni. Vaatteet oikenevat itsekseen roikkuessa. Henkarit olen valinnut tarkoin jokaiselle vaatteelle erikseen, jotta niihin ei synny olkapäihin venymiä. Vaihdan vaatteet sitten kapeammille henkareille kun siirrän ne säilytysrekille. Aluspaidat viikkaan kaappiin, ja sukat, rintsikat ja alushousut säilytän lipastossa omissa laatikoissaan, mutta niitä en parita tai viikkaa. Minulle on ihan sama minkä mustan sukan sieltä aamulla jalkaani vedän.

Ajoitan pyykinpesuni yhdelle päivälle kuukaudesta, jolloin pesen taloyhtiön pesutuvassa useita koneellisia kerralla (minulla yleensä 3-4 koneellista). Näin saan pyykit hoidettua tehokkaasti yhden päivän aikana, eikä ole vaaraa, että unohtaisin ne koneeseen seisomaan. Lukemani bakteeritutkimuksen mukaan pyykkiä ei saisi jättää koneeseen seisomaan yli puoleksi tunniksi. Jos tykkäät pestä koneellisia silloin tällöin, suosittelen laittamaan kännykän hälytyksen tai munakellon päälle, jotta muistat ottaa ne ajoissa ulos ja laitat kuivumaan heti. Suosittelen siis pesemään pyykkiä vain silloin kun sinulla on viitseliäisyyttä hoitaa koko homma kerralla alusta loppuun asti. Näin asuntosi ei myöskään täyty ärsyttävistä rekkisysteemeistä ja jokapaikassa levällään olevasta pyykistä.

 

”Jos pesuaine on ärsyttävää ja sen joutuminen silmään voi tuoteselosteen mukaan aiheuttaa vakavan silmävaurion, on selvää, ettei tuote ole luonnollekaan vaaraton.”

 

Omasta mielestäni pyykkini merkittävin muutos tapahtui siinä, kun siirryin 15 vuotta sitten ekopesuaineisiin ja 7 vuotta sitten kokonaan kemikaalittomiin pesuaineisiin. Pyykki ei enää tuoksunut joltain parfyymiltä ja vaatteissa säilyivät värit pidempään. Farkkujen elastaani ei enää kulahtanut niin nopeasti. Olen myös säästänyt pitkän pennin pesuaineissa, kun nykyään ostan vain kerran vuodessa pussillisen pesupähkinöitä ja uuden ekopesupallon. Kauppakassi on myös aika paljon kevyempi. Jännää on se, että vaikka ole tupakoija, haistan kadulla ne tyypit, ketkä pesevät pyykkinsä normaaleilla pesuaineilla. Sen pitäisi antaa viitettä siitä, miten vahvoja pyykinpesuaineitten tuoksut ovat.

Luonnonmukaista tahranpoistoa olen opetellut nyt viimevuosina marttojen avustuksella. Jokaiselle tahralle on oma kikkansa, mutta ekotahranpoiston kulmakivet ovat joka kodin keittiöstä löytyvät kivennäisvesi, ruokasooda, sitruuna ja etikka. Lisäksi suosittelen hankkimaan apteekista pienen pullon puhdistettua bensaa tai alkosta minipullollisen vahvaa maustamatonta alkoholia (matkustellessa se löytyy huoneen minibaarista). Kivennäisvesi on loistava ensiapu aika moneen tahratyyppiin.

Tärkeimpänä pointtina kuitenkin ehkä se, että tahrat tulee käsitellä heti, eikä haudata pyykkikorin pohjalle. Pyykkikori ei puhdista mitään, ja kuivunutta tahraa on vaikeampi poistaa. Myöskään koko koneellista ei ole järkeä myllyttää korkeammassa lämpötilassa vaan siksi, että yhdessä vaatteessa on tahra. Olen itse onnistunut irroittamaan aikamoisen läntin vesiliukoista maalia kashmir-neuleesta, koska toimin nopeasti ja tiesin mitä teen. Tsekkaa aiempi postaukseni ekologisesta tahranpoistosta, niin tiedät mihin mitäkin käytetään. Hifistelijöille suosittelen kirjaa Tahrat : Esiintyminen ja poisto (WSOY, 2003. ISBN 951-0-28330-4).

 

 

Palaan tarkemmin eri ekopesuaineisiin tulevissa postauksissani. Mutta sitä ennen haluaisin kuulla, mitä pesuaineita (merkki ja laatu) teillä käytetään ja kuinka monta koneellista peset vuodessa. Voit myös laittaa kommentteihin kysymyksiäsi pyykinpesusta, niin vastaan niihin tulevissa postauksissani.

Hyvää viikonloppua!

 

 

 

 

Share



17 responses to “ekopyykki ei ole rakettitiedettä”

  1. Marja Keränen says:

    Tää on kiinnostava aihe. Herkkäihoisena käytän vain nestemäisiä pesuaineita jotka mielestäni huuhtoutuvat vaatteista pois jauhemaisia paremmin. Toisaalta mietin että on hassua maksaa pesuainepullossa olevasta vedestä. Lähinnä käytössä on Rainbow ja Serto, jotka ovat halpoja ja joiden tuoksut eivät ole häiritsevän voimakkaita niin kuin isojen merkkien tuotteissa. Lähes kaikissa käyttämissäni aineissa on joutsenmerkki ja annostelen pesuainetta melko niukasti. Huuhteluainetta meillä ei käytetä ollenkaan, en oikein hahmota mikä sen tarkoitus edes on.
    Kokeilin pesupähkinöitä yhden pussillisen verran mutta minusta vaatteisiin jäi tunkkainen tuoksu ja miehen T-paitojen hiki ei lähtenyt. Ekopesupalloon en ollut ennen törmännyt, pitänee ottaa kokeiluun!
    Kuulisin mielelläni vinkkejä lakanoiden ja muiden valkoisten tekstiilien pitämisestä valkoisena. En ole onnistunut siinä ekologisilla tai vähemmänkään ekologisilla aineilla. Mitähän maataloissa ennen vanhaan lakanoille tehtiin?

  2. Anni says:

    Entäs treenivaatteet? En ole löytänyt ekopesuainetta, jolla saisi niistä puhdasta. Jään siis odottelemaan jatkoa postauksellesi. Oma kokemukseni on ettei etikka aina auta treenivermeiden hajuun, vaikka siinä liottaisi vaatteita yön yli. Ratkaisuni on ollut pestä ne silloin tällöin, vastoin valmistajien ohjeita, 60 asteessa tavallisella nestemäisellä pesuaineella.

    • outilespyy says:

      Treenivaatteet ovat kimurantti asia. Suurin osa tyypeistä kenen kanssa olen jutellut, on saanut apua treenivaatteisiin etikasta ja osa harventamalla niiden pesuväliä. Mutta hajuun voi vaikuttaa aika moni asia. Ovatko treenivaatteesi polyesteria? Milloin ne alkavat mielestäsi haista (otettaessa koneesta, treenin aikana tai sen jälkeen)? Pesetkö ne joka treenin jälkeen vai vaan tuuletatko välissä ja peset parin-kolmen käyttökerran jälkeen? Paljon syöt lihaa viikossa? Onko haju vaatteissa vain sinun mielestä vai onko joku muukin kommentoinut siitä? Onko pesukoneesi uusi ja milloin se on viimeksi puhdistettu? Oletko kokeillut luonnonkuituisia treenivaatteita keinokuituisten sijaan? Ovatko nämä vaatteet tarkoitettu sisä- ja ulkotreeniin? Toimiko korkeampi lämpötila ja kemiallinen pesuainen (tuliko hajutonta vai parfymoitua)?

  3. Heidi says:

    Todella hyvä ja kattava postaus, kiva että eksyin tänne ystäväni Facebookista bongatun linkin kautta.

    Itse käytän Amwayn zeoliititonta biohajoavaa pesujauhetta. Se on toiminut meillä kaikkeen pyykkiin todella hyvin viimeiset vuodet, pesee puhtaaksi ja on edullista (annostus on vain ruokalusikallinen per kone). Tahranpoistoon käytän saman merkin (biohajoavaa) yleispuhdistusainetta, jota laimennettuna suihkutan vaatteisiin. Kätevintä siinä on se, ettei vaatetta tarvitse pestä tietyn ajan sisällä, vaan sen voi hyvin antaa odottaa vaikka seuraavaan päivään, ilman että tahra pinttyy kankaaseen.

    Aiemmin on kokeiltu mm pesupähkinöitä, joiden tehoon en kuitenkaan ollut ihan tyytyväinen. Mulla oli myös jatkuvasti niitä pähkinänkuoria pyykin seassa, vaikka käytin tarkoitukseen suunniteltua pesupussia. Jotain varmaan tein sitten kuitenkin väärin, eli sen suhteen oli varmaan vika käyttäjässä :D

    • outilespyy says:

      Kiitoksia. Ihanaa, että tekstistä oli hyötyä. Ja kiitos vinkistä! En ollut tuosta pesuainesarjasta kuullut vielä. Tsekkaan sen ja raportoin tuloksista.

  4. Laura Euro says:

    Olen muutaman kuukauden ajan pessyt kirjopyykit marseille-saippualla. Kaadan tyhjään pyykinpesunestepulloon raastettua saippuaa ja kuumaa vettä, saippua sulaa veteen muodostaen pesunestettä, jota voi käyttää pesupallossa tavallisen pesuaineen tapaan. Joskus saippua saattaa muuttua liian “limaiseksi”, siihen auttaa kun kaataa liuokseen kuumaa vettä joukkoon.

    • outilespyy says:

      Loistava käyttövinkki! Kiitos. Olen kirjoittamassa pesusaippuaraasteista myöhemmin. Lisään tämän vinkin postaukseen mukaan.

  5. Iiris says:

    Jäin ihan miettimään tätä tekstiä. Hirveän kiinnostavaa asiaa, mutta tosi vaivalloista ja aikaavievää. Olen nelihenkisen pikkulapsiperheen työssäkäyvä äiti, aika ja tila on melko rajallisia. Meillä lähes jokainen pyykkiin menevä vaate on tahrapyykkiä, ja tilaa ei todella ole kuivatella neljän ihmisen vaatteita henkareilla.
    Kuitenkin lapsiperheet tuottaa pyykkivuorillaan valtavat kemikaalikuormitukset. Olisi mahtavaa saada jonkinlainen superyksinkertaistettu vinkkipaketti tähän elämäntilanteeseen. Tällaisenaan tämäkin teksti jää mielenkiintoiseksi kuriositeetiksi, ja sitten pyykkielämä jatkuu kuten ennenkin.

    • outilespyy says:

      Olen kuullut, että rumpukuivaaja on todella kätevä lapsiperheissä. Varsinkin kun lapset ovat pieniä. Se on selvä, ettei lapsellisilla ole käyttää tähän samaa aikaa kuin yksin asuvilla sinkuilla. Siksi kirjoitin nyt siitä mistä itse tiedän, eli aikuisen lapsettoman pyykkipäivästä. Mutta eiköhän se lapsipyykkipostauskin tule tuolta jossain vaiheessa. Itse en niitä lapsia ajatellut ikinä hankkia, mutta kysyn tuttuja testaamaan erilaisia pesuaineita ja aastattelen heidät heidän rutiinistaan.

  6. […] ympäristövaikutuksista 30% tulee siitä, millä aineilla ja miten peset sitä sen käytön aikana, joten kuluttaja on osaltaan […]

  7. […] Pyykinpesukone pitäisi puhdistaa kerran kuukaudessa pesemällä se tyhjänä 95-asteessa, jos peset pyykkiä usein (mm. lapsiperheet). Koneeseen laitetaan tällöin pesuainekaukaloon laimentamatonta etikkaa, eikä mitään muuta. Pesukoneen huollosta voi lukea lisää täältä. […]

  8. […] ja kookossaippua, 18.6.2017 ekopesupallo & ekologinen pyykki, 4.6.2017 ekopyykki ei ole rakettitiedettä, 30.4.2017 pyykki on muutakin kuin lämpötila, 6.11.2016 tahranpoisto 2.0, 7.6.2015 […]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *